AMK-insinöörien matemaattinen osaaminen DI-vaiheessa
Tamminen, Rasmus (2024)
2024
Matematiikan maisteriohjelma - Master´s Programme in Mathematics
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404274723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404274723
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden insinöörien (AMK-insinöörien) siirtymistä diplomi-insinöörivaiheen (DI-vaiheen) opintoihin. Keskeisenä näkökulmana tässä siirtymässä on AMK-insinöörien matemaattinen osaaminen ja sen näkyminen yliopiston matematiikan opintojaksoilla.
Tutkielmassa matemaattinen osaaminen jaetaan kolmeen osaan: proseduraalinen osaaminen, konseptuaalinen osaaminen ja matemaattinen ongelmanratkaisu. Proseduraalisella osaamisella tarkoitetaan kykyä valita oikeat menetelmät tehtävän ratkaisemiseksi. Konseptuaalinen osaaminen taas vastaa opiskelijan kykyä luoda yhteyksiä matemaattisen aineksen ympärille ja yhdistää opittua tietoa. Matemaattinen ongelmanratkaisu taas on prosessi missä näitä osaamisen osa-alueita hyödynnetään tarpeen mukaisesti.
Tarkoituksena on selvittää, miten AMK-insinöörit ovat muuttaneet opiskelutottumuksiaan yliopistoon siirryttäessä. Heidän kokemuksien pohjalta pyritään koostamaan AMK-insinöörien matemaattisen osaamisen piirteitä, heidän näkemyksiään matematiikan opintojen tärkeydestä sekä matemaattisen osaamisen vaikutusta heidän ongelmanratkaisutaitoihinsa.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna kuudelle haastateltavalle. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kirjalliseksi aineistoksi, josta tehtiin sisällönanalyysi. Aineistosta jaoteltiin teemoittain sisältöjä, jotka olivat tutkimuksen kannalta oleellisia. Oleellisimmat teemat olivat haastateltavien opintotaustat, kurssikokemukset ja matemaattinen osaaminen sekä ongelmanratkaisu.
Aineistoa analysoidessa selvisi, että haastateltavilla on aukkoja heidän konseptuaalisen osaamisensa saralla, joka hankaloittaa integroitumista yliopiston matematiikan opintojaksoille. Tästä samaisesta syystä myös työmäärä matematiikan opintojaksoilla on kasvanut. Lisäksi AMK-insinöörien oma suhtautuminen matematiikan opintoihin vaikuttaa opintomenestykseen, sillä haastateltavat kokevat matematiikan olevan ainoastaan työkalu muissa opinnoissa.
Tulevia DI-vaiheeseen siirtyviä AMK-insinöörejä ajatellen, tulisi yliopistossa panostaa lisää opintojaksoihin, jotka vahvistavat tasaisesti opiskelijan proseduraalista sekä konseptuaalista osaamista. Tällöin siirtymä ammattikorkeakoulusta yliopistoon olisi vaivattomampi. Tutkimusta voisi myös laajentaa kyselytutkimukseksi, jolloin aineistosta voisi saada kattavamman.
Tutkielmassa matemaattinen osaaminen jaetaan kolmeen osaan: proseduraalinen osaaminen, konseptuaalinen osaaminen ja matemaattinen ongelmanratkaisu. Proseduraalisella osaamisella tarkoitetaan kykyä valita oikeat menetelmät tehtävän ratkaisemiseksi. Konseptuaalinen osaaminen taas vastaa opiskelijan kykyä luoda yhteyksiä matemaattisen aineksen ympärille ja yhdistää opittua tietoa. Matemaattinen ongelmanratkaisu taas on prosessi missä näitä osaamisen osa-alueita hyödynnetään tarpeen mukaisesti.
Tarkoituksena on selvittää, miten AMK-insinöörit ovat muuttaneet opiskelutottumuksiaan yliopistoon siirryttäessä. Heidän kokemuksien pohjalta pyritään koostamaan AMK-insinöörien matemaattisen osaamisen piirteitä, heidän näkemyksiään matematiikan opintojen tärkeydestä sekä matemaattisen osaamisen vaikutusta heidän ongelmanratkaisutaitoihinsa.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna kuudelle haastateltavalle. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kirjalliseksi aineistoksi, josta tehtiin sisällönanalyysi. Aineistosta jaoteltiin teemoittain sisältöjä, jotka olivat tutkimuksen kannalta oleellisia. Oleellisimmat teemat olivat haastateltavien opintotaustat, kurssikokemukset ja matemaattinen osaaminen sekä ongelmanratkaisu.
Aineistoa analysoidessa selvisi, että haastateltavilla on aukkoja heidän konseptuaalisen osaamisensa saralla, joka hankaloittaa integroitumista yliopiston matematiikan opintojaksoille. Tästä samaisesta syystä myös työmäärä matematiikan opintojaksoilla on kasvanut. Lisäksi AMK-insinöörien oma suhtautuminen matematiikan opintoihin vaikuttaa opintomenestykseen, sillä haastateltavat kokevat matematiikan olevan ainoastaan työkalu muissa opinnoissa.
Tulevia DI-vaiheeseen siirtyviä AMK-insinöörejä ajatellen, tulisi yliopistossa panostaa lisää opintojaksoihin, jotka vahvistavat tasaisesti opiskelijan proseduraalista sekä konseptuaalista osaamista. Tällöin siirtymä ammattikorkeakoulusta yliopistoon olisi vaivattomampi. Tutkimusta voisi myös laajentaa kyselytutkimukseksi, jolloin aineistosta voisi saada kattavamman.