Luottamushenkilön kuntajohtajaan kohdistama häirintä : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin kuntalaissa (410/2015) määritellyn luottamushenkilön kuntajohtajaan kohdistamaa häirintää tai epäasiallista kohtelua on käsitelty aiemmassa tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmiöstä ja havainnollistaa, minkälaisten näkökulmien kautta ilmiötä on käsitelty. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, onko kirjallisuudessa kuvattu häirintään puuttumista ja sen keinoja ja minkälaisia nämä keinot ovat olleet.

Tutkielma toteutetaan teoreettisena tutkimuksena ja aihetta lähestytään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielman aineiston valintaa ohjaa kauttaaltaan aineiston sisältö suhteessa tutkimuskysymykseen. Aineisto rajataan ilmiön aiheen ja kontekstin perusteella kotimaisiin lähteisiin.

Tulosten perusteella aineistosta nousee esiin kolme laajempaa näkökulmaa - vuorovaikutus, luottamus ja johtaminen. Näkökulmat linkittyvät vahvasti toisiinsa vuorovaikutuksen toimiessa punaisena lankana näkökulmien välillä. Konfliktit syntyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Erilaiset johtamiskriisit voivat myös eskaloitua häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tilanteiksi. Kuntajohtajan johtamisen liikkumavaraan on syytä kiinnittää huomiota, koska laaja liikkumavara toimii kuntajohtajan suojana haasteellisissa tilanteissa. Kompleksisessa toimintaympäristössä vuorovaikutuksen ja luottamuksen merkitys korostuvat.

Lainsäädännössä annetaan viitekehys velvoitteelle puuttua häirintään tai epäasialliseen kohteluun. Lainsäädännöstä ja aineistosta ilmenee kunnanhallituksen työnantajarooli suhteessa kuntajohtajaan ja sitä kautta vastuu puuttua kuntajohtajaan kohdistuvaan häirintään. Tulosten perusteella voidaan todeta, että keinoja puuttumiseen on, mutta niitä ei välttämättä tunnisteta näiden tilanteiden ratkaisun keinoiksi. Strateginen päätös nollatoleranssista häirintään ja yhteinen toimintamalli toimisivat ennaltaehkäisevinä keinoina. Käytännön keinoista nousee esiin myös varhainen puuttuminen, luottamushenkilöiden johtamisosaamisen vahvistaminen, johtamissopimusten hyödyntäminen, kehityskeskustelut sekä työnohjaus. Jatkotutkimusaiheena voisi olla laajempi perehtyminen keinoihin sekä puuttumisen toimintamalleihin.