Monimandaattien vaikutus luottamushenkilöiden aktiivisuuteen edustuksellisen demokratian näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan monimandaattien vaikutusta luottamushenkilöiden aktiivisuuteen edustuksellisen demokratian näkökulmasta. Monimandaateilla tarkoitetaan usean luottamustehtävän kerääntymistä yhden henkilön vastuulle. Koska Suomessa hallintorakenne koostuu useasta hallinnontasosta, on ilmiselvää, että Suomessa monimandaattien haltijoita on paljon. Monimandaattien ilmenemisen voidaankin todeta olevan osittain poliittisen järjestelmämme tuotos. Siitä huolimatta monimandaatteja ja niiden vaikutuksia koskevaa tutkimusta on tehty huomattavan vähän.

Monimandaatteja tarkastellaan tutkielmassa edustuksellisuuden toteutumisen kautta. Edustuksellinen demokratia perustuu kansanvallan perusajatukseen, jonka mukaan kansalaiset valitsevat edustajat päätöksentekoelimiin. Poliittinen edustaminen edellyttää toteutuakseen edustajien aktiivista työskentelyä luottamustehtävissään. Monimandaattien on havaittu aiheuttavan intressiristiriitoja usealla hallinnontasolla samanaikaisesti työskentelevien keskuudessa sekä aiheuttavan ajanhallinnallisia haasteita. Toisaalta niiden on havaittu muun muassa edesauttavan tiedon kulkua hallinnontasolta toiselle.

Tutkielman tavoitteena on tarkastella monimandaattien vaikutusta kaupunginvaltuutettujen aktiivisuuteen. Tarkastelukohteeksi valikoitui kuntataso, koska se on hallinnontasoista alin ja siksi sen oletetaan kärsivän eniten monimandaattien haltijoiden ajankäytön haasteista. Tarkasteluun valikoitui Turun kaupunginvaltuusto ja sen valtuutettujen läsnäolotilastot, jotka toimivat tutkielman aineistona. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan kvantitatiivista menetelmää. Menetelmänä käytetään varianssianalyysiä, jolla tutkitaan, eroavatko selittävän muuttujan ryhmien keskiarvot tilastollisesti merkittävästi toisistaan. Selitettävänä muuttujana on Turun kaupunginvaltuuston läsnäolotilastot kaupunginvaltuuston kokouksissa ajalla 23.8.2021-22.8.2022. Selittäviä muuttujia ovat mandaattien määrä sekä valtuutettujen puoluekanta, ikä ja sukupuoli.

Tutkimustulokset osoittivat, että mandaattien määrällä oli vaikutusta valtuutettujen läsnäolojen määriin kaupunginvaltuuston kokouksissa. Muilla selittävillä tekijöillä, eli valtuutettujen puoluekannalla, iällä tai sukupuolella puolestaan ei ollut vaikutusta läsnäolojen määriin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että mandaattien määrällä oli vaikutusta kaupunginvaltuutettujen aktiivisuuteen ja siten monimandaatit voidaan nähdä haittana edustuksellisuuden toteutumisen kannalta, mutta poliittisen järjestelmämme tuotoksena niiden suhde edustuksellisuuteen on ristiriitainen.