Verkkoanalytiikka verkkokehityksen työkaluna

Abstract

Verkkoanalytiikkaa hyödynnetään monella alalla ja monien alojen osa-alueilla. Yksi näistä aloista, joilla verkkoanalytiikkaa hyödynnetään, on ohjelmistokehitys. Tämän tutkielman tavoitteena on esitellä eri tapoja, joilla verkkoanalytiikkaa voidaan hyödyntää ohjelmiston parantamiseen. Ohjelmiston parantamisen lisäksi tutkielmassa vertaillaan eri verkkoanalytiikan hyödynnystapojen eroja ja käydään läpi niille sopivia käyttökohteita. Tutkielma on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan verkkoanalytiikasta verkkokehityksessä. Ensimmäinen osa käy läpi verkkoanalytiikkaan vaaditun datan keräysprosesseja, hyödyntämismahdollisuuksia ja ongelmia, jotka koskevat verkkoanalytiikkaa. Toisessa osassa käydään läpi A/B testauksen eri osa-alueita. Tässä osassa verrataan eri tapoja toteuttaa A/B testausta sekä esitellään rosvomallien hyödyntämismahdollisuuksia. Rosvomalleja verrataan A/B testaukseen, jotta lukija saa käsityksen niiden eroista. Tutkielmassa käydään myös läpi edellä mainittuihin testimetodeihin liittyviä virheitä ja huonoja puolia. Lisäksi käsitellään eri seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon A/B testejä toteuttaessa. Tutkielma perehtyy myös A/A testauksen merkitykseen datan laadun varmistamisessa sekä esittää tapoja toteuttaa A/A testausta tehokkaasti. Tutkielma antaa käsityksen verkkokehitykseen käytettävän verkkoanalytiikan prosessointivaiheista ja hyödynnysmahdollisuuksista. Tutkielma havainnollistaa A/B testauksen eri toteutuksia. Mahdollisista tavoista toteuttaa A/B testausta nollahypoteesin statistinen testaus osoittautui luotettavimmaksi. Muut metodit osoittautuivat kuitenkin nopeammiksi ja adaptoitavimmiksi. A/A testauksen yleisen mallin sijaan löydettiin tapa, jolla A/A testit pystyttiin välttämään kokonaan ja silti säilyttämään datan luotettavuuden. Rosvomallit osoittautuivat teknisesti hankaliksi ja epäluotettaviksi, mutta ne mahdollistavat nopean ja tehokkaan adaptoinnin.