Virtuaalinen esiintyjä mediumina : Elävyyden illuusiota fyysisen ja virtuaalisen välimaastossa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen virtuaalista esiintyjää mediumina. Keskeisenä ajatuksenani on selvittää mikä on virtuaalinen esiintyjä. Lähestyn virtuaalista esiintyjää mediumteoreetikko Joshua Meyrowitzin esittämän jaottelun avulla, jossa mediaa tarkastellaan kolmen metaforan näkökulmasta väylänä, kielenä ja ympäristönä. Näiden kolmen tulokulman kautta pohdin, miten virtuaalinen esiintyjä välittää merkityksiä esitystilanteessa, millaisia välinekohtaisia ilmaisumahdollisuuksia virtuaalinen esiintyjä sisältää ja mitä ovat ne virtuaalisen esiintyjän suhteellisen kiinteät ominaisuudet, jotka tekevät siitä fyysisesti, psykologisesti ja sosiologisesti erilaisen muihin mediumeihin verrattuna. Lähestyn virtuaalista esiintyjää toisaalta materiaalisen mediatutkimuksen, mutta myös esitystutkimuksen avulla. Taustoitan tutkimusta avaamalla virtuaalisuuden, teknologian ja median käsitteitä suhteessa virtuaaliseen esiintyjään. Pohdin myös virtuaalisuutta ja teknologiaa osana esitystapahtumaa. Kuljetan esitystutkimuksellista näkökulmaa mukana, koska virtuaalisuudesta huolimatta tulkitsemme virtuaalista esiintyjää esitystilanteessa pitkälti ihmismäisyyden ja elävyyden kautta. Käytän tutkielmani empiirisenä aineistona kolmea erilaista esitystä, joissa virtuaalinen esiintyjä on ollut mukana. Nämä kolme esitystä ovat Abba Voyage -konsertti, Cages -musikaali ja CircOpera 2.0 -esitys. Analyysimetodina käytän esitysten takaisinmallintamista, jonka avulla voidaan tutkia virtuaalisen esiintyjän syntyprosesseja, mutta myös virtuaalisten ja fyysisten tilojen suhdetta toisiinsa. Edellä mainittujen esitysten lisäksi käytän vertailukohtana historiallista Pepper’s Ghost -illuusiota vuodelta 1862 ja tuoreempaa versiota samasta illuusiosta sisältänyttä Tupac Shakurin virtuaalista esiintymistä Coachella-festivaaleilla vuonna 2012. Takaisinmallintamisen kautta päädyn esittämään, että virtuaalisella esiintyjällä on samanaikaisesti sekä fyysinen, että virtuaalinen olomuoto ja se voi sisältää useamman ajallisen ilmentymän. Virtuaalinen esiintyjä voi samanaikaisesti omata suhteen elävään esiintyjään elävässä esitystilanteessa sekä teknologisen järjestelmän kautta. Päädyin tutkielmassani avaamaan virtuaalisen esiintyjän käsitettä analysoimalla esityksissä käytettyjen virtuaalisten esiintyjien kerroksellista rakentumista. Esitän, kuinka virtuaalinen esiintyjä voi pitää sisällään monia eri tiloja. Fyysisessä yleisön tilassa yleisö voi aistia virtuaalista esiintyjä eri aistein. Virtuaalisena tilana voimme pitää yleisön reaaliaikaisesti havainnoitavissa olevaa tilaa, joka pitää sisällään virtuaalisen esiintyjän fyysisesti eri aistein havaittavissa olevat muodot. Fyysisessä esiintymisen tilassa elävät esiintyjät ovat vuorovaikutuksessa virtuaalisiin esiintyjiin. Nämä fyysisen esiintymisen tilat voivat olla yleisön reaaliaikaisesti havainnoitavissa olevia tiloja, kuten esimerkiksi näyttämö. Fyysisen esiintymisen tilat voivat olla myös virtuaalisen esiintyjän eri elementtien tallentamispaikkoja ja näin ollen ne eivät ole suoraan reaaliaikaisesti yleisön havainnoitavissa. Esityksellinen virtuaalinen tila yhdistää kaikki fyysisen esiintymisen eri tilat ja virtuaalisen esiintyjän kaikki osat, johon sisältyy myös virtuaalisen esiintyjän materiaalin työstäminen ja ohjelmointi. Esityksellisen virtuaalisen tilan kautta virtuaalisella esiintyjällä voi olla myös useampia ajallisia ilmentymiä. Tutkielmani päätelmänä esitän, että virtuaalinen esiintyjä on reaaliaikaisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden illuusion varaan rakennettu teknologinen järjestelmä, jota on mahdollista arvioida sekä teknologian että ihmismäisen elävyyden kautta.