Sukupuolten väliset erot ympäristöasenteissa Suomessa: Kvantitatiivinen analyysi sukupuolen yhteydestä ympäristöasenteisiin koulutuksen mukaan tarkasteltuna

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa käsittelen sukupuolen yhteyttä suomalaisten kestävyysmurrosta hidastaviin ympäristöasenteisiin. Tarkastelen vastuunsiirtoa, ympäristöskeptisyyttä ja luopumishaluttomuutta kuvaavia ympäristöasenteita. Ympäristölle haitallisten asenteiden tutkiminen on yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä ympäristöongelmat vaikuttavat niin ihmisten kuin muidenkin maapallon eliölajien hyvinvointiin. Poliittinen ja julkinen keskustelu ympäristöongelmista on lisääntynyt viime vuosien aikana, minkä myötä ympäristöasenteiden tutkiminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista. Käsittelen tutkimuksessani ympäristöongelmia nimenomaan yhteiskunnallisina ongelmina, minkä vuoksi taustoitan tutkielmassani ympäristöongelmien politisoitumisen historiaa ja esittelen ympäristöpolitiikassa käytettävän kestävyysmurroksen käsitteen, jota käytän tutkimuksen kehystämisessä. Tutkimukseni teoriapohjana hyödynnän sosiaalipsykologista asennetutkimusta ja sosialisaatioteoriaa.

Tutkimukseni aineistona käytän ISSP 2020: ympäristö IV: Suomen aineistoa. Aineisto on Tilastokeskuksen keräämä kyselyaineisto, jossa selvitetään suomalaisten näkemyksiä ympäristöasioista. Analysoin aineistoa IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Analyysimenetelmänä käytän ristiintaulukointia ja elaborointia.

Tutkimukseni tulokset osoittavat, että haitallisia ympäristöasenteita esiintyy Suomessa enemmän miehillä kuin naisilla. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä ja linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tutkimistani haitallisista ympäristöasenteista eniten esiintyy haluttomuutta luopua elintasostaan ympäristön hyväksi kummallakin sukupuolella. Luopumishalukkuuden on tutkittu olevan yhteydessä myös ympäristötekoihin, joten luopumishaluttomuuden voi nähdä hidastavan kestävyysmurrosta. Tarkastelen sukupuolten välisiä eroja ympäristöasenteissa myös koulutuksen mukaan. Tutkimukseni tulosten mukaan ympäristöasenteissa on tilastollisesti merkitseviä sukupuolieroja niillä, joiden koulutus on toinen aste tai korkea-aste, mutta ei niillä, joiden koulutus on perusaste. Tämä tulos eroaa joistain aiemmista tutkimuksista, joissa sukupuolten väliset erot ympäristöasenteissa ovat tasoittuneet korkeamman koulutuksen myötä. Jatkotutkimuksissa voisi tarkastella muiden taustamuuttujien vaikutusta sukupuolieroihin ympäristöasenteissa.