The Language of Propaganda : George Orwell’s 1984 and its Contemporary Context

Abstract

This thesis analyses language propaganda in George Orwell’s dystopian novel 1984 with a focus on how and why meaning undergoes shifts as well as how narratives of the past are reconstructed through propaganda. Three different aspects will be identified and analysed thoroughly: the discursive (re)construction of the past, neologisms, and shifts of meaning, respectively.

Since language is a focal point of political propaganda in 1984, the text lends itself well to investigating the topic. In 1984, the totalitarian government of Oceania practices language control with the aim of controlling people’s ability to think outside of what the regime propagates. Using a New Historicist lens, this thesis links the novel to its historical context, which includes Nazi propaganda of the German Reich as well as Orwell’s own experience of working for the BBC. Orwell elaborated on his perception of how language affects thought in “Politics and the English Language” (1946) which complements the study of 1984. Subsequently, the thesis delves into Newspeak, the official language of Oceania to establish how meaning is changed in propaganda. Meaning is approached linguistically through the theory of the triangle of meaning. Several different close readings demonstrate how exactly meaning undergoes shifts.

The findings illustrate that Orwell’s contemporary surroundings influenced his fiction greatly which credits the dystopia with immediate relevancy for the real world. Furthermore, shifts of meaning are triggered through neologisms, collocates, and changes in collective narratives. The most successful language propaganda makes use of mass psychology and operates in combination with terror, seen in both real-world totalitarian regimes and in the fictional world of Oceania. While language does not directly govern thought, it does play a crucial role in constructing the narratives that influence how language users perceive and interpret present and past events. This study contributes to the research on how language and discourses in general produce meaning.

Tutkielmassa analysoidaan kielipropagandaa George Orwellin dystooppisessa romaanissa 1984, erityisesti keskittyen siihen, miten merkityksiä muutetaan ja miten menneisyyden kertomuksia rekonstruoidaan propagandan avulla. Tutkimus jakautuu kolmeen pääpainopisteeseen: menneisyyden diskursiivinen (uudelleen-)rakentaminen, neologismit ja merkityksenmuutokset.

Koska kieli on George Orwellin teoksessa poliittisen propagandan keskiössä, teksti soveltuu hyvin tutkimuskysymykseen. Teoksessa 1984 Oseanian totalitaarinen hallitus harjoittaa autoritaarista kielivalvontaa, jonka tavoitteena on tehdä mahdottomaksi edes ajatusten tasolla vastustaa tai kyseenalaistaa hallitusta. Tämä tutkielma hyödyntää uushistorismin näkökulmia liittäen romaanin sen historialliseen kontekstiin, johon kuuluvat Saksan natsipropaganda sekä Orwellin henkilökohtainen kokemus työskentelystä BBC:lle toimittajana ja propagandan tuottajana. Orwell ilmaisi käsitystään siitä, miten kieli vaikuttaa ajatteluun, esseessään ”Politiikka ja englannin kieli” (1946), jonka tarkastelu antaa lisänäkökulmaa fiktiivisen teoksen sanomien tulkitsemiseen. Tämän jälkeen tutkielmassa syvennytään Oseanian virallisen kieleen, joka on uuskieli. Kielellinen merkitys ymmärretään tutkielmassa semioottisena kolmiona. Lähilukemista käyttäen tutkielmassa osoitetaan, miten propaganda voi aiheuttaa kielellisiä merkitysmuutoksia.

Tuloksissa osoitetaan, että Orwellin välittömän lähiympäristön tapahtumat sekä maailman tilanne vaikuttivat suuresti hänen kaunokirjallisuuteensa, mikä sijoittaa tämän dystopian keskeiseen asemaan reaalimaailman kanssa. Toisekseen merkityksenmuutoksia tapahtuu uusien neologismien, konnotaatioiden ja kollektiivisten narratiivien muuttamisen yhteydessä. Kielipropaganda on menestyksekkäintä, kun se yhdistetään joukkopsykologian ja pelottelun kanssa. Tästä löytyy runsaasti esimerkkejä sekä todellisista totalitaarisista järjestelmistä että fiktiivisestä Oseanian maailmasta. Vaikka kieli ei suoranaisesti ohjaa ajattelua, sillä on ratkaiseva rooli sellaisissa rakennetuissa kertomuksissa, jotka vaikuttavat siihen, miten kielenkäyttäjät havaitsevat ja tulkitsevat nykyisiä ja menneitä tapahtumia. Tämä tutkimus edistää tutkimusta siitä, miten kieli ja yleisemmin diskurssit toimivat merkitysten luojina.