Die DFB-Frauen nach dem Ausscheiden in der WM-2019: Eine Inhaltsanalyse der Sportkommentare

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Saksan naisten jalkapallomaajoukkueen vuoden 2019 maailmanmestaruuskilpailuista karsiutumista käsitteleviä kommentteja. Kommentit julkaistiin alun perin kolmessa eri saksalaisessa verkossa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kommentit analysoidaan laadullisesti sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena Saksan naisten jalkapallomaajoukkue esitetään karsiutumista käsittelevissä kommenteissa. Kommentteja verrataan Saksan miesten jalkapallomaajoukkueen vuoden 2018 maailmanmestaruuskilpailujen karsiutumista käsitteleviin kommentteihin. Vertailun tarkoituksena on tutkia, onko naisten ja miesten maajoukkueiden esittämistavassa eroavaisuuksia.

Kommenttien kontekstiksi valittiin nimenomaan epäonnistuminen arvokilpailuissa, sillä tällaiseen urheilulliseen epäonnistumiseen liittyvät kommentit voivat avata näkökulmia urheilun varjopuoliin. Koska Saksa kuuluu jo yhteen maailman menestyneimmistä maista jalkapallossa, kuuluu yllättävään epäonnistumiseen liittyviin kommentteihin usein myös kriittinen ote. Juuri kommenttien kaltaiset subjektiiviset kannanotot tarjoavat mahdollisuuden tutkia aiheen ympärillä vallitsevaa keskustelua.

Analysoidut kommentit valittiin kolmesta Saksan suurimmasta verkossa ilmestyvästä sanomalehdestä: nämä ovat Bild, Frankfurter Allgemeine ja Süddeutsche Zeitung. Opinnäytetyössä analysoitiin yhteensä kuusi eri tekstiä: kolme naisten jalkapallomaajoukkueen karsiutumiseen liittyvää ja kolme miesten jalkapallomaajoukkueen karsiutumiseen liittyvää.

Tutkimuksessa selvisi, että naispuolisten urheilijoiden sukupuoli tuodaan kommenteissa esiin useammin kuin miesten: naispuolisten urheilijoiden sukupuoli mainitaan kommenteissa useaan kertaan, kun taas miespuolisten urheilijoiden sukupuolta ei mainita analysoiduissa kommenteissa kertaakaan. Naisten jalkapallomaajoukkueen karsiutumista käsittelevissä kommenteissa kritisoidaan rajusti Saksan jalkapalloliittoa (DFB) sen puutteellisesta panostuksesta ja rahoituksesta saksalaiseen naisjalkapalloon ja sen kehitystyöhön. Tämän vuoksi sukupuolen mainitseminen nimenomaan naisten maajoukkuetta käsittelevissä kommenteissa on toisaalta perusteltua.

Toisin kuin aiemmissa aihetta koskevissa tutkimuksissa, ei naisurheilijoiden sukupuolta kuitenkaan painoteta esimerkiksi vertauskuvien avulla. Kommenttien kieli on neutraalia ja niissä tartutaan sukupuolen sijaan urheilijoiden urheilullisiin saavutuksiin ja ominaisuuksiin, kuten pelipaikkaan ja seurajoukkueeseen. Tämä poikkeaa varhaisen 2000-luvun tyylistä, jolloin naisjalkapalloa markkinoitiin Saksassa nimenomaan pelaajien ulkonäön avulla. Kaiken kaikkiaan analyysin perusteella voidaan todeta, että naisjalkapalloilijoiden esittäminen mediassa on nykyään tasa-arvoisemmassa asemassa miesjalkapalloilijoiden esittämisen kanssa, mutta eroavaisuuksia näiden kahden välillä löytyy edelleen.

In dieser Arbeit werden Kommentare über das Ausscheiden der deutschen Frauenfußballmannschaft im WM 2019 -Turnier mithilfe von einer qualitativen Inhaltsanalyse untersucht. Das Ziel der Arbeit ist herauszufinden, wie die deutsche Frauennationalmannschaft in den Kommentaren über das Ausscheiden in den Viertelfinalen der Weltmeisterschaft 2019 dargestellt wird. Die Kommentare werden mit Kommentaren über das Ausscheiden der deutschen Männerfußballmannschafts verglichen in der WM 2018, um herauszufinden, ob Unterschiede mit der Darstellung der DFB-Frauen vorkommen. Ein sportlicher Misserfolg, wie das Ausscheiden in einer Weltmeisterschaft, wurde als Kontext gewählt, weil Kommentare zu diesem Thema mehr über die Schattenseiten des Sports ergeben können. Da Deutschland schon eines der erfolgreichsten Länder der Welt im Fußball ist, wird auch Kritik einer unerwarteten Niederlage eng folgen. Subjektive Stellungnahmen, wie Kommentare, illustrieren die um das Thema beherrschende Diskussion. Die betrachteten Kommentare stammen aus den drei auflagestärksten allgemeinen überregionalen Tageszeitungen in Deutschland: Bild, Frankfurter Allgemeine und Süddeutsche Zeitung. Insgesamt sechs verschiedene Texte wurden analysiert: drei über das Ausscheiden in der Frauen-WM 2019 und drei über das Ausscheiden in der Männer-WM 2018. Was die Ergebnisse der früheren Forschungen unterstützt, wird die Geschlecht der Spielerinnen in den Kommentaren über die Frauennationalmannschaft in mehreren Textstellen erwähnt. Der Vergleich mit den Texten über das Männer-WM-Ausscheiden weist einen großen Unterschied zwischen die Darstellung der beiden Nationalmannschaften auf, da in den Texten über die Männernationalmannschaft wird das Geschlecht der Spieler kein einzelnes Mal erwähnt. In den Kommentaren über das Frauen-WM-Ausscheiden wird aber auch starke Kritik an den deutschen Fußball-Bund DFB wegen der unzureichenden Finanzierung und Entwicklungsarbeit des deutschen Frauenfußballs geübt, aus welchem Grund die Erwähnung des Geschlechts auch begründet ist. Im Gegenstand zu früheren Forschungen wird die Weiblichkeit der Spielerinnen aber in den Kommentaren bildungssprachlich nicht betont, sondern die Sprache der Texte bleibt neutral und konzentriert auf die sportlichen Eigenschaften der Spielerinnen, z. B. ihre Position im Spielfeld oder ihr Verein. D. h. die Texte unterscheiden sich stark von den frühen 2010er Jahren, wo Frauenfußball mithilfe von dem attraktiven Aussehen der Spielerinnen vermarktet wurde. Zusammenfassend lässt sich sagen, dass Frauen als Fußballerinnen in den Medien heute ernster genommen werden als z. B. vor zehn Jahren. Es gibt aber noch Unterschiede zwischen den Darstellungen der Sportler und Sportlerinnen in den Medien.