Yliopisto-opiskelijoiden tavoiteorientaatioprofiilit matematiikassa
Friman, Ronja (2024)
2024
Teknis-luonnontieteellinen DI-ohjelma - Master's Programme in Science and Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404264702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404264702
Tiivistelmä
Tämä diplomityö käsittelee Tampereen yliopiston ensimmäisen vuoden tekniikanalan opiskelijoiden tavoiteorientaatioprofiileja matematiikassa. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia profiileja opiskelijoilta löytyy ja sitä, miten opiskelijat liikkuvat profiilien välillä lukuvuoden aikana. Tutkimuksessa tutkitaan myös sitä, miten opetusmenetelmä vaikuttaa opiskelijan profiilin pysyvyyteen sekä siirtymiin profiilista toiseen.
Tutkimuksessa vertaillaan kahta erilaista opetusmenetelmää kahdella rinnakkaisella toteutuksella. Testiryhmän opetus järjestettiin käänteisen oppimisen keinoin, jolloin perusajatuksena on siirtää opetusta kohti oppijakeskeisempään. Testiryhmällä ei ollut luentoja, vaan opiskelijalle tarjottiin joustavia oppimisympäristöjä, oikea-aikaista tukea sekä mahdollisuutta edetä viikkotasolla omaan tahtiin. Verrokkiryhmän opetus koostui luennoista sekä laskuharjoituksista. Molemmilla toteutuksilla siirryttiin kevään 2020 aikana etäopetukseen, jota pääosin jatkettiin myös seuraava lukuvuosi.
Tutkimuksen aineisto on kerätty lukuvuosien 2019–2020 ja 2020–2021 aikana. Lukuvuoden aikana tavoiteorientaatioita koskeva kysely toteutettiin useamman kerran. Tutkimukseen otettiin mukaan vastaukset kyselyistä heti lukuvuoden alussa, lukuvuoden puolessa välissä ja lukuvuoden lopussa sekä lukuvuonna 2019–2020 myös ennen etäopiskeluun siirtymistä.
Tutkimuksessa käytettiin kolmeulotteista mallia tavoiteorientaatioista. Kysymykset koskivat oppimis-, suoritus-lähestymis ja suoritus-välttämisorientaatiota. Opiskelijat jaettiin klusterianalyysillä viiteen eri tavoiteorientaatioprofiiliin sen perusteella minkälaisia tasoja kutakin orientaatiota opiskelijalla oli vastauksissaan. Opiskelijan profiilin pysyvyyttä tutkittiin vertaamalla sitä, mihin profiiliin opiskelija sijoittuu milläkin ajanhetkellä. Opintojaksojen toteutustapoja vertailtiin erottelemalla tulokset toteutustavan perusteella.
Tutkimuksessa löydettiin viisi tavoiteorientaatioprofiilia, joista neljässä suurimmassa oppimisorientaatio oli korkealla. Näissä neljässä suoritusorientaatioiden tasot vaihtelivat korkeasta matalaan. Viidennessä profiilissa kaikkien orientaatioiden taso oli matalalla suhteessa muihin profiileihin. Lukuvuoden alun jälkeen profiilien välillä tapahtui paljon liikkumista. Puolen välin jälkeen viimeiseen mittaukseen pysyvyys oli kuitenkin suurempaa, ja samassa profiilissa pysyi noin 60 % opiskelijoista.
Tulosten perusteella flippaus näyttäisi säilyttävän paremmin opiskelijoiden oppimisorientoituneisuutta. Opetustavalla voidaan siis vaikuttaa opiskelijan tavoiteorientaatioon, ja näiden tulosten perusteella flippauksella saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia. Toisaalta on huomioitava, ettei kaikille opiskelijoilla flippaus sovi ja myös flippauksessa osalla opiskelijoista tavoiteorientaatio muuttuu negatiiviseen suuntaan.
Tutkimuksessa vertaillaan kahta erilaista opetusmenetelmää kahdella rinnakkaisella toteutuksella. Testiryhmän opetus järjestettiin käänteisen oppimisen keinoin, jolloin perusajatuksena on siirtää opetusta kohti oppijakeskeisempään. Testiryhmällä ei ollut luentoja, vaan opiskelijalle tarjottiin joustavia oppimisympäristöjä, oikea-aikaista tukea sekä mahdollisuutta edetä viikkotasolla omaan tahtiin. Verrokkiryhmän opetus koostui luennoista sekä laskuharjoituksista. Molemmilla toteutuksilla siirryttiin kevään 2020 aikana etäopetukseen, jota pääosin jatkettiin myös seuraava lukuvuosi.
Tutkimuksen aineisto on kerätty lukuvuosien 2019–2020 ja 2020–2021 aikana. Lukuvuoden aikana tavoiteorientaatioita koskeva kysely toteutettiin useamman kerran. Tutkimukseen otettiin mukaan vastaukset kyselyistä heti lukuvuoden alussa, lukuvuoden puolessa välissä ja lukuvuoden lopussa sekä lukuvuonna 2019–2020 myös ennen etäopiskeluun siirtymistä.
Tutkimuksessa käytettiin kolmeulotteista mallia tavoiteorientaatioista. Kysymykset koskivat oppimis-, suoritus-lähestymis ja suoritus-välttämisorientaatiota. Opiskelijat jaettiin klusterianalyysillä viiteen eri tavoiteorientaatioprofiiliin sen perusteella minkälaisia tasoja kutakin orientaatiota opiskelijalla oli vastauksissaan. Opiskelijan profiilin pysyvyyttä tutkittiin vertaamalla sitä, mihin profiiliin opiskelija sijoittuu milläkin ajanhetkellä. Opintojaksojen toteutustapoja vertailtiin erottelemalla tulokset toteutustavan perusteella.
Tutkimuksessa löydettiin viisi tavoiteorientaatioprofiilia, joista neljässä suurimmassa oppimisorientaatio oli korkealla. Näissä neljässä suoritusorientaatioiden tasot vaihtelivat korkeasta matalaan. Viidennessä profiilissa kaikkien orientaatioiden taso oli matalalla suhteessa muihin profiileihin. Lukuvuoden alun jälkeen profiilien välillä tapahtui paljon liikkumista. Puolen välin jälkeen viimeiseen mittaukseen pysyvyys oli kuitenkin suurempaa, ja samassa profiilissa pysyi noin 60 % opiskelijoista.
Tulosten perusteella flippaus näyttäisi säilyttävän paremmin opiskelijoiden oppimisorientoituneisuutta. Opetustavalla voidaan siis vaikuttaa opiskelijan tavoiteorientaatioon, ja näiden tulosten perusteella flippauksella saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia. Toisaalta on huomioitava, ettei kaikille opiskelijoilla flippaus sovi ja myös flippauksessa osalla opiskelijoista tavoiteorientaatio muuttuu negatiiviseen suuntaan.