Kvantitatiivinen analyysi sukupuolen yhteydestä työperäisiin syihin siirtää lasten hankintaa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin, miten sukupuoli on yhteydessä työperäisiin syihin siirtää lasten hankintaa. Lasten hankkimiseen liittyvät päätökset vaikuttavat merkittävästi sekä yksilön että yhteiskunnan toimintaan ja hyvinvointiin. Tämä on näkynyt viime aikoina lapsiperheellistymiseen liittyvistä päätöksistä käydyssä julkisessa keskustelussa. Lasten hankkimispäätöksiin vaikuttavat asenteet, uskomukset ja yhteiskunnan rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Tutkimuskysymykseni on: Miten sukupuoli on yhteydessä työperäisiin syihin siirtää lasten hankintaa? Lähestyn kysymystä sukupuolittuneiden vanhemmuuden mallien sekä työtilanteen arvioimisen kautta, jotka ymmärrän tutkielmassani lasten hankkimispäätöksiin vaikuttavina tekijöinä. Sukupuolittuneista vanhemmuuden malleista perehdyn erityisesti intensiivisen äitimisen malliin. Työtilanteen arvioimista kuvaavina käsitteinä käytän prekaarin työn käsitettä. Yhdistän prekaarin työn teoriaan myös äitiystutkimuksen tavan tarkastella äitiyttä itsessään prekaarina alueena.

Käytän tutkielmassani Perhebarometrikysely 2022 -aineistoa. Kyseessä on kvantitatiivinen aineisto, joka on osa Väestöliitto ry:n Perhebarometrikyselyiden sarjaa. Kyselyn vastaajat on valittu satunnaisotannalla suomalaista väestöä edustavasta vastaajapaneelista ja aineisto on kerätty verkkopohjaisesti. Kyseisen vuoden barometri keskittyy perhepolitiikkaan sekä lasten saamista koskeviin aikeisiin ja ihanteisiin. Analysoin kvantitatiivisin menetelmin aineistosta neljää selitettävää muuttujaa, jotka kuvaavat erilaisia työhön liittyviä syitä siirtää lasten hankkimista. Ristiintaulukoin muuttujat ensin sukupuolen suhteen, jonka jälkeen elaboroin ristiintaulukoinnit vielä kaksiluokkaisen ikämuuttujan mukaan.

Tutkielmassani selvisi, että naiset arvioivat miehiä enemmän erilaisten työperäisten syiden vaikuttavan heidän päätökseensä siirtää lasten hankkimista. Tämä ero näkyi erityisesti 30–40-vuotiaiden ryhmässä. Prekaarin työn kohdalla eroja tarkastelemieni sukupuolien välillä ei ilmennyt. Katson tutkimukseni tulosten heijastavan sukupuolittuneita vanhemmuuden malleja sekä prekaarin äitiyden teoriaa, joissa molemmissa korostuu äitien vastuu lapsen ensisijaisena hoivaajana. Tällöin erityisesti naiset joutuvat pohtimaan lasten hankkimista suhteessa työtilanteeseensa, koska heihin kohdistuu paine joustaa muun muassa töiden suhteen lapsen tarpeiden mukaan.