Median mielenterveyspäivystyksen odotusaulassa ihminen ei "tavallaan näe tulevaisuutta": Mielenterveysongelmat Helsingin Sanomien hyvinvointiosaston jutuissa vuonna 2023

Abstract

Tämä tutkielma syventyy mielenterveysjournalismiin. Tutkimusongelma on, miten journalistinen tutkimusaineisto käsittelee mielenterveysongelmia. Tutkielman menetelmä on diskurssianalyysi. Päätutkimuskysymys kysyy, millaisia diskursseja mielenterveyden ympärillä aineistosta on tunnistettavissa. Alatutkimuskysymys taas on, miten mielenterveysongelmiin sairastuneita ihmisiä kuvataan aineistossa. Tähän liittyen tutkielma pohtii muun muassa sitä, nähdäänkö sairastunut tilanteesta irrallaan.

Tutkimusaineisto koostuu kahdestatoista Helsingin Sanomien hyvinvointiosaston verkossa julkaistusta artikkelista vuodelta 2023. Aineisto valikoitui melko sattumanvaraisesti, mutta jokainen artikkeli on vuoden eri kuukaudelta. Myös sisällöllisesti tuli ennen analyysia varmistua, että kaikki aineistoartikkelit käsittelevät jollain tapaa mielenterveysongelma-aihetta.

Vastaus päätutkimuskysymykseen on, että aineisto sisältää viisi seuraavaa diskurssia: median mielenterveyspäivystyksen odotusaulan diskurssi, tunteellinen käännekohtadiskurssi, asialinjadiskurssi, kapitalismidiskurssi sekä inhimillisyyden dilemman diskurssi. Näistä diskursseista ensimmäiseksi mainittu on kattodiskurssi. Neljä muuta diskurssia sijoittuvat kattodiskurssin alle. Journalismi rakentaa näillä diskursseilla sosiaalista todellisuutta mielenterveysongelmien ympärille. Diskurssit käsittelevät tutkimusaineiston mielenterveysongelma-aiheita eri-laisista kielellisistä lähtökohdista.

Keskeinen havainto tutkielmasta on myös median rooli median mielenterveyspäivystyksen odotusaulan rakentajana. Tämä käsite kehittyi tutkielmassa havainnollistamaan median toimintatapoja terveysjutuissa. Median mielenterveyspäivystyksen odotusaula -käsite viittaa siihen, että journalistisissa jutuissa eri diskurssit ovat kielikuvallisesti koottuina terveydellisen päivystyksen odotusaulaan. Tutkielman analyysin myötä syntyneet diskurssit vastaavat ikään kuin erilaisia terveysoireita, jotka odotusaula kokoaa yhteen. Kielikuvallisessa odotusaulassa käyvät täten myös ilmi median erilaiset kielivalinnat, jotka rakentavat sosiaalista todellisuutta.

Aineistosta tunnistettujen diskurssien pohjalta nousi vastaus myös alatutkimuskysymykseen. Mielenterveysongelmiin sairastunut henkilö on kielellisesti kuvattu vaihtelevasti diskurssin mukaan. Journalistinen aineisto rakentaa täten mielenterveysongelmiin sairastuneiden ympärille vaihtelevaa sosiaalista todellisuutta. Journalismilla on valta vaikuttaa mielenterveyden stigmaan. Siksi tietynlainen puhetapa voi mahdollisesti vaikuttaa myös stigman rakentumiseen.