Näennäisviisaudesta tukiälyyn: Tekoäly tulevaisuuden peruskoulussa
Hämynen Vili, Rauvola Sampo (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404264665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404264665
Tiivistelmä
Generatiivisen tekoälyn läpimurto vuoden 2022 lopussa tapahtui ryminällä. Sen nopea ja arvaamaton kehitys puhuttaa myös koulumaailmassa. Onko se progressiivinen ja välttämätön kehitysaskel vai siirrytäänkö teknologiariippuvuudessa ojasta allikkoon? Mistä puhutaan, kun puhutaan tukiälystä?
Tässä pro gradussa tarkastellaan tekoälyn värittämän peruskoulun tulevaisuutta Delfoi-metodin avulla muodostettujen tulevaisuuskuvien avulla. Kerättyä aineistoa tarkastellaan pohdinnassa teoreettisen viitekehyksen läpi, minkä pohjalta tutkimuksen toisena tarkoituksena on määrittää toivottavia piirteitä tukiälylle.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistetään tekoälyn opetuskäytön paradigmoja konstruktivistiseen pedagogiikkaan. Delfoi-paneeliin osallistui neljätoista asiantuntijaa, jotka ottivat kantaa seitsemään tulevaisuusteesiin ja kävivät keskustelua niiden pohjalta tekoälyn käytöstä vuoden 2040 peruskoulussa. Asiantuntijoiden muodostaman keskustelun tilaa tarkasteltiin teesikohtaisesti tila-analyysin avulla. Tulevaisuuskuvien luomiseen käytettiin tulevaisuustaulukkoa, joka koottiin aineistossa korostuneista teemoista.
Tila-analyysin perusteella asiantuntijoiden näkemykset tekoälyyn liittyvistä kehityssuunnista ovat monilta osin ristiriitaisia, vaikka konsensustakin löytyi. Tulevaisuuskuvat ovat kuvauksia peruskoulun opettajan työpäivästä vuonna 2040, jossa korostuneita teemoja olivat toimijuus, tulevaisuustaidot, arviointi ja suunnittelu sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Yhdistämällä teoreettista viitekehystä ja aineistossa korostuneita näkemyksiä muodostuivat tukiälyn toivottavat piirteet. Tekoälyn hyödyntäminen tulee olla toimijuutta ja ajattelua aktivoivaa toimintaa, jonka keskiössä on oppiminen. Sen hyödyntäminen oppilaiden arvioinnissa ja opetuksen suunnittelussa tulee olla opettajaa tukevaa, ei ohjaavaa. Tekoälyn käyttötaitoja, kuten kehotteiden kirjoittamista ja tekoälyn lukutaitoa on harjoiteltava systemaattisesti. Tämän edellytyksenä on tekoälyn tuominen osaksi opettajankoulutuksen oppisisältöä. Kun tekoälyä käytetään pedagogisena apuvälineenä, on huomioitava sen mahdolliset vinoumat, jotta opetus on mahdollisimman tasa-arvoista ja yhdenvertaista.
Tekoälyteknologialla on potentiaalia kehittää oppimista ja pedagogiikkaa. Tutkimuksessa esitetyt tukiälyn toivottavat piirteet voivat toimia ohjenuorana tekoälyn soveltamiselle opetuksessa ja tukena pohdittaessa tekoälyä koskevaa sääntelyä. Tutkimuksen teeseistä ja pohdinnasta löytyy useita jatkotutkimusaiheita liittyen peruskoulun tulevaisuuteen.
Tässä pro gradussa tarkastellaan tekoälyn värittämän peruskoulun tulevaisuutta Delfoi-metodin avulla muodostettujen tulevaisuuskuvien avulla. Kerättyä aineistoa tarkastellaan pohdinnassa teoreettisen viitekehyksen läpi, minkä pohjalta tutkimuksen toisena tarkoituksena on määrittää toivottavia piirteitä tukiälylle.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä yhdistetään tekoälyn opetuskäytön paradigmoja konstruktivistiseen pedagogiikkaan. Delfoi-paneeliin osallistui neljätoista asiantuntijaa, jotka ottivat kantaa seitsemään tulevaisuusteesiin ja kävivät keskustelua niiden pohjalta tekoälyn käytöstä vuoden 2040 peruskoulussa. Asiantuntijoiden muodostaman keskustelun tilaa tarkasteltiin teesikohtaisesti tila-analyysin avulla. Tulevaisuuskuvien luomiseen käytettiin tulevaisuustaulukkoa, joka koottiin aineistossa korostuneista teemoista.
Tila-analyysin perusteella asiantuntijoiden näkemykset tekoälyyn liittyvistä kehityssuunnista ovat monilta osin ristiriitaisia, vaikka konsensustakin löytyi. Tulevaisuuskuvat ovat kuvauksia peruskoulun opettajan työpäivästä vuonna 2040, jossa korostuneita teemoja olivat toimijuus, tulevaisuustaidot, arviointi ja suunnittelu sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Yhdistämällä teoreettista viitekehystä ja aineistossa korostuneita näkemyksiä muodostuivat tukiälyn toivottavat piirteet. Tekoälyn hyödyntäminen tulee olla toimijuutta ja ajattelua aktivoivaa toimintaa, jonka keskiössä on oppiminen. Sen hyödyntäminen oppilaiden arvioinnissa ja opetuksen suunnittelussa tulee olla opettajaa tukevaa, ei ohjaavaa. Tekoälyn käyttötaitoja, kuten kehotteiden kirjoittamista ja tekoälyn lukutaitoa on harjoiteltava systemaattisesti. Tämän edellytyksenä on tekoälyn tuominen osaksi opettajankoulutuksen oppisisältöä. Kun tekoälyä käytetään pedagogisena apuvälineenä, on huomioitava sen mahdolliset vinoumat, jotta opetus on mahdollisimman tasa-arvoista ja yhdenvertaista.
Tekoälyteknologialla on potentiaalia kehittää oppimista ja pedagogiikkaa. Tutkimuksessa esitetyt tukiälyn toivottavat piirteet voivat toimia ohjenuorana tekoälyn soveltamiselle opetuksessa ja tukena pohdittaessa tekoälyä koskevaa sääntelyä. Tutkimuksen teeseistä ja pohdinnasta löytyy useita jatkotutkimusaiheita liittyen peruskoulun tulevaisuuteen.