Iranin panttivankikriisi: Uutisointi Suomen Kuvalehdessä 1979-1981

Abstract

Kandidaatintutkielmassani olen tarkastellut sitä, miten iranilaisia toimijoita sekä heidän motiivejaan käsiteltiin Suomen Kuvalehden Iranin panttivankikriisiä koskevissa kirjoituksissa vuosina 1979–1981. Tutkielmalle oleellista on Iranin vallankumouksen merkitys kylmän sodan ajan kaksinapaiselle maailmanjärjestykselle. Suomen Kuvalehden uutisointi joutui tilanteessa mukautumaan uuteen toimijaan, joka aiemmin oli ollut kiinteästi osa läntistä blokkia Lähi-Idässä, mutta josta vallankumouksen myötä oli tullut niin Yhdysvaltoja kuin Neuvostoliittoakin vieroksunut islamilainen tasavalta.

Tutkielma koostuu laajasta katsauksesta tutkimusajankohtana ilmestyneisiin Suomen Kuvalehden numeroihin, joista avainsanoja hyödyntäen ja relevanssia arvioimalla etsin Irania, vallankumousta sekä panttivankikriisiä koskeneita kirjoituksia. Relevanteiksi määrittelemäni artikkelit teemoittelin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin eri näkemyksiä edustavien teemojen alle. Nämä näkemykset asettelin muodostamaan vastinpareja, joiden vertailu muodostaa tutkielman rakenteen. Nämä vastinparit ovat amerikkalaisvastaisuus ja neuvostomyönteisyys, rationaalisuus ja irrationaalisuus sekä islam ja maalliset ideologiat.

Sekä suomalaista lehdistöä yleisesti että Suomen Kuvalehteä erityisesti on tutkittu kylmän sodan kontekstissa melko kattavasti. Suomalaisen lehdistön suhtautumista Iranin panttivankikriisin toimijoihin ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen kohteena olleesta aineistosta voidaan päätellä, että Suomen Kuvalehti uutisoi panttivankikriisistä aktiivisesti ja monipuolisesti, mikä näkyy aineiston laajassa kirjossa. Niin Suomen Kuvalehden omien kuin muista lehdistä ostettujenkin artikkelien tapa käsitellä panttivankikriisin iranilaisia toimijoita on pääosin objektiivista, joskin aineistossa esiintyy myös kärkeviä ja jyrkkiä näkemyksiä.

Tutkielman aineiston perusteella panttivankikriisistä oli jo tapahtuma-aikaan saatavilla kattavasti tietoa, jota Suomen Kuvalehti myös onnistuneesti toi lukijoidensa tietoon. Suomen Kuvalehti pyrki myös lisäämään panttivankikriisin kannalta oleellista tietoa esimerkiksi islamista ja Iranin historiasta, mitä voidaan pitää lehden uutisointilinjaa tarkasteltaessa oleellisena tietona. Kattavan raportoinnin taustalla oli lukuisia toimituksellisia valintoja, joihin kyseisenä ajankohtana vaikuttivat myös Suomen sisäpoliittinen tilanne ja asema kylmän sodan blokkeihin jakautuneessa maailmassa.