”Ollaan eri kulttuurien sulatusuunissa” : Rekrytoijien kulttuuriset arkiteoriat kohdatessa moninaisuutta

Abstract

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, miten kulttuuriset arkiteoriat (värisokeus, multikulturalismi ja polykulturalismi) ilmenevät rekrytoijien suhtautumisessa kulttuuriseen moninaisuuteen. Kulttuurinen moninaisuus on noussut keskeiseksi aiheeksi nykyaikaisessa organisaatioiden toiminnassa ja rekrytoinnissa, sillä Suomessa monimuotoisuus ja kulttuurinen moninaisuus on jatkuvassa kasvussa. Yhteiskunnan monimuotoistuessa myös rekrytointisyrjinnästä keskustellaan yhä enemmän, sillä erityisesti vähemmistöhakijat kohtaavat rekrytointisyrjintää työnhaussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä rekrytoijat ajattelevat kulttuurisesta moninaisuudesta ja sen kohtaamisesta niin yhteiskunnan, kuin rekrytointityön tasolla. Rekrytoijien ajatuksia kulttuurisen moninaisuuden ilmenemisestä tutkittiin kulttuuristen arkiteorioiden (lay theories of culture) avulla, sekä tarkasteltiin sitä, miten eri kulttuuriset arkiteoriat ilmenevät rekrytoijien vastauksissa. Arkiteorioita kuvataan teoreettisina malleina, joiden avulla selitetään ihmisten luontaista pyrkimystä hahmottaa ja jäsentää ympäristöä ja todellisuutta. Kulttuuriset arkiteoriat ohjaavat ihmisten ymmärrystä, ennakointia ja toimimista kulttuurien kohtaamisessa ja kulttuurien välisessä toimimisessa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisena mallina toimi Rosenthalin ja Levyn (2010) kulttuuriset arkiteoriat sekä Rissasen ja Kuusiston (2022) suomentamat mittarit kulttuurisista arkiteorioista. Vastauksissa nousi eniten multikulturalismiin viittaavia vastauksia, joissa korostettiin eniten kulttuurienvälisten eroavaisuuksien tunnistamista.

Keskeisimmät havainnot tutkimustulosten pohjilta olivat, että rekrytoijat tunnistavat kulttuurista moninaisuutta osana työtään ja arkeaan, sekä rekrytoijien ajatuksista on tunnistettavissa ja tulkittavissa kulttuurisia arkiteorioita. Kulttuurisista arkiteorioista kaikkia kolmea (värisokeus, multikulturalismi ja polykulturalismi) oli havaittavissa rekrytoijien vastauksista. Rekrytoijien vastauksista oli tulkittavissa eniten multikulturalismin arkiteoriaan liittyviä vastauksia, mitä voidaan pitää yhdenvertaisuutta edistävänä, sillä yhdenvertaisuutta ja kulttuureita kunnioittavalla edistetään tasa-arvoisempaa rekrytointikulttuuria. Rekrytoijien vastauksista löydettiin myös polykulturalismiin liitettäviä vastauksia, mutta vähiten värisokeuteen yhdistettäviä vastauksia. Kulttuuristen arkiteorioiden lisäksi rekrytoijat toivat esille kielitaidon merkitystä ja yhteyttä kulttuuriseen moninaisuuteen. Tulosten perusteella havaittiin, että rekrytoijat käsittelevät kulttuurista moninaisuutta monimutkaisena ja monitahoisena ilmiönä, joka voi vaikuttaa eri tavoin rekrytoijien ajatteluun ja rekrytoinnin parissa työskentelyyn. Kulttuurista moninaisuutta kuvattiin erityisesti eri kulttuurien välisten erojen tunnistamisena sekä kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen näkemisenä. Vaikka rekrytoijat tunnistavat kulttuurisen moninaisuuden tärkeyden, sen ymmärtäminen ja huomioiminen vaihtelevat rekrytoijien vastausten välillä.

Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten kulttuuriset arkiteoriat ilmenevät rekrytoijien ajatuksissa kulttuurisesta moninaisuudesta. Tulokset korostavat tarvetta myös jatkossa kulttuurisen moninaisuuden tunnistamiselle rekrytointiprosessissa sekä rekrytoijien koulutuksen ja tietoisuuden lisäämiselle näistä näkökulmista. Tässä tutkimuksessa saavutettu tieto voi auttaa organisaatioita kehittämään yhdenvertaisempaa rekrytointia ja luomaan avoimempia ja inklusiivisempia työympäristöjä.