Ympäristöpuolueesta ilmastopuolueeksi? : Kvantitatiivinen analyysi Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantojen muutoksesta

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Vihreän liiton äänestäjien ydinenergiakantoja sekä tutkitaan, millaisia muutoksia niissä on tapahtunut vuosien 2015 ja 2019 välillä. Lisäksi tutkielma pyrkii selvittämään viiden eri sosiodemografisen tekijän vaikutusta ydinenergiakantaan. Tutkielmassa hyödynnettävä primääriaineisto koostuu vuosien 2015 ja 2019 eduskuntavaalitutkimuksista. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa teoria yhden asian puolueen muuttumisesta yleispuolueeksi. Analyysimetodeina toimivat lineaarinen regressioanalyysi ja ristiintaulukointi. Suomessa toimii tällä hetkellä viisi ydinreaktoria, joista ensimmäinen otettiin käyttöön 1970-luvulla. Suomalaisten asenteet ydinenergiaa kohtaan ovat muuttuneet hiljalleen positiivisemmiksi ja ydinenergian kannatus on viime vuosina noussut ennätyslukemiin. Vihreä liitto on lähtenyt liikkeelle ydinenergiavastaisena ympäristöpuolueena, joka on lopettanut kahdesti hallitusyhteistyön ja siirtynyt oppositioon ydinenergiakysymyksen takia. Viime vuosina puolue on lieventänyt ydinenergiaa koskevia linjauksiaan puolueohjelmissaan ja puolueessa on monia ydinenergiaa kannattavia vaikuttajia. Aineiston analyysi osoittaa, että Vihreän liiton äänestäjät suhtautuivat vuonna 2019 ydinenergiaan myönteisemmin kuin vuonna 2015. Miesten suhtautuminen oli yleisesti myönteisempää kuin naisten, ja oikeistolaisemmiksi itsensä arvioivien suhtautuminen myönteisempää kuin vasemmistolaisemmiksi itsensä luokittelevien. Muista sosiodemografisista tekijöistä alhainen koulutustaso sekä kaupungissa asuminen korreloivat kielteisen ydinenergiakannan kanssa. Vuonna 2015 puolue oli sangen yhtenäinen kielteisessä kannassaan, kun taas vuonna 2019 hajontaa esiintyi enemmän.