Työntekijöiden tulkintoja palkkapuheesta : kehysanalyyttinen näkökulma

Abstract

Palkat ja palkitseminen ovat olleet vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja organisaatioissa viime vuosina. Palkitseminen on tärkeä kilpailuvaltti ja johtamisen väline yhä useammalle organisaatiolle. Palkitsemisella tavoitellaan parempaa tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. Palkitsemista arvioidaan ja kehitetään henkilöstön kokemuksia tutkimalla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan palkkapuheen tulkintoja työntekijöiden näkökulmasta. Palkkapuheella viitataan kaikenlaiseen organisationaaliseen palkkaan ja palkitsemiseen liittyvään puheeseen, jossa työntekijä on yhtenä osapuolena. Palkkapuhetta tarkastelemalla pyritään valottamaan henkilöstön kokemusten subjektiivisuutta ja tuomaan näkökulmia palkitsemisen johtamiseen. Tutkielman teoreettinen tausta koostuu palkitsemisen aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, joka painottuu palkitsemisen oikeudenmukaisuuden tutkimukseen. Kehysanalyysi toimii tutkielman teoreettismetodologisena viitekehyksenä ja analyysimenetelmänä.

Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla asiantuntijatehtävissä työskenteleviä henkilöitä keväällä 2022. Aineisto koostui viidestä avoimesta teemahaastattelusta. Aineistosta tarkasteltiin palkkapuheen vuorovaikutukseen ja palkkapuhetta ohjaaviin käytäntöihin liittyviä kielellisiä tulkintoja. Palkkapuheen vuorovaikutukseen viitataan palkkapuheen luonne -käsitteellä ja palkkapuhetta ohjaaviin käytäntöihin palkkapuheen struktuuri -käsitteellä. Tuloksia analysoitiin aineistolähtöisellä kehysanalyysilla ja oikeudenmukaisuuden teoreettisella jäsennyksellä. Analyysissa keskityttiin kehysten välisiin eroavaisuuksiin sekä vuorovaikutukseen ja menettelytapoihin liittyviin oikeudenmukaisuuden jäsennyksiin.

Tutkielman tuloksina on yhteensä neljä pääkehystä. Palkkapuheen luonteen kehykset ovat aitouden kehys ja teatterikehys ja palkkapuheen struktuurin kehykset ovat struktuuri ystävänä -kehys ja struktuuri vihollisena -kehys. Aitouden kehys kuvaa palkkapuheen vuorovaikutusta aitoina tilanteina, joissa työntekijällä on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa lopputuloksiin. Teatterikehys kuvaa palkkapuheen vuorovaikutusta puolestaan epäaitoina tilanteina, joissa työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Struktuuri ystävänä -kehys kuvaa palkkapuheen struktuuria tasavertaisuutta ja puolueettomana edustavana toimintana, mikä turvaa työntekijän asemaa. Struktuuri vihollisena -kehys kuvaa palkkapuheen struktuuria työntekijää rajoittavana ja kyseenalaistaa struktuurin toimivuutta. Kehysten oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden jäsennysten taustalta tunnistettiin yhdistäviä tekijöitä, jotka olivat osallistava vuorovaikutus, yksilöllinen huomiointi, luottamus, tasavertaisuus ja riittävä tiedonsaanti. Pohdinnassa tuloksia vertailtiin oikeudenmukaisuuden aiempaan tutkimukseen sekä tarkasteltiin tutkimustulosten antia johtamisen kehittämisessä. Tutkimuksen lopussa esitettiin jatkotutkimusaiheita palkkapuheen tutkimiseen esihenkilöiden sekä suomalaisen kulttuurikontekstin näkökulmista.