Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kuuluminen kouluyhteisöön : Maahanmuuttajataustaisuuden, iän ja kielen yhteys kuulumisen kokemukseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastelen maahanmuuttajataustaisten lasten kuulumista kouluyhteisöön tilastoanalyyttisilla menetelmillä. Selittävinä muuttujina toimivat ikä, kieli ja kielitaito sekä maahanmuuttajataustaisuus. Aihe on ajankohtainen, sillä maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista puhutaan paljon, mutta samaan aikaan heidän oma äänensä ei kuulu yhtä vahvasti mediassa. Sen vuoksi pyrin tuomaan oppilaiden omat mielipiteet esiin tarkastellen niitä aiemman tutkimuksen valossa. Esittelen, miten ilmiötä on tutkittu aiemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden, kielen ja kuulumisen näkökulmasta. Aiempi tutkimus toimii sekä perusteluna tutkimukselleni että teoreettisena viitekehyksenä tutkimuskysymyksen ja tulosten analysointiin. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten ikä, maahanmuuttajataustaisuus, kieli ja kielitaito vaikuttavat oppilaiden kokemukseen kouluyhteisöön kuulumisesta.

Aineistonani käytän Kuusipalon, Kinossalon, Sihdon, Tiilikan ja muiden maiden tutkijoiden Child up -kyselyä vuodelta 2019, jossa on kartoitettu maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden mielipiteitä heidän koulunkäyntinsä sujumisesta. Kysely on osa tutkimushanketta, jossa on tutkittu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osallisuutta ja kotoutumista esimerkiksi opettajien, oppilaiden, oppilaiden vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimushankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti –tutkimusohjelma.

Tutkimuksessani tutkin suomalaisen peruskoulun oppilaita, joihin kuuluvat 7–16-vuotiaat ja tätä vanhemmat oppilaat. Maahanmuuttajataustaisuuden määrittelen aiemman tutkimuksen perusteella oppilaan ja tämän vanhempien synnyinmaan kautta. Kuulumisen määrittelen Jutta Mägdefraun kuulumisen eri osa-alueiden avulla, joista hyödynnän ystävyyttä, sosiaalisia taitoja, tasa-arvoa, normienmukaisuutta ja yhteyttä. Child up -kyselyssä tietyt kysymykset sopivat edustamaan Mägdefraun kuulumisen osa-alueita. Muodostan näistä kysymyksistä summamuuttujan, joka kertoo oppilaiden kuulumisen kokemuksesta kouluyhteisössä. Tutkin kuulumisen summamuuttujan yhteyttä eri selittäviin muuttujiin ristiintaulukoinnin ja sen riippumattomuustestin eli khiin neliö -testin avulla. Mägdefraun kuulumisen osa-alueet toimivat myös opinnäytetyöni teoreettisena viitekehyksenä.

Tutkimukseni perusteella kokemus kouluyhteisöön kuulumisesta on vahvaa oppilaiden keskuudessa. Maahanmuuttajataustaiset ja muut lapset eivät eroa merkittävästi toisistaan, sillä kielellä, kielitaidolla ja maahanmuuttajataustaisuudella ei ole yhteyttä siihen, miten samaa mieltä oppilaat ovat kouluyhteisöön kuulumisesta. Sen sijaan iällä on yhteys kuulumisen kokemukseen: nuoremmat oppilaat kokevat suurempaa kuulumista kouluyhteisöön kuin vanhemmat oppilaat. Ikä jakaa siis oppilaita kuulumisen suhteen selvemmin kuin maahanmuuttajataustaisuus.