Risk Factors and Abduction Treatment of Developmental Dysplasia of the Hip

Abstract

Lonkkanivelen kehityksellinen dysplasia (eng. developmental dysplasia of the hip, DDH) on lonkan kehityshäiriö, jonka vakavuus vaihtelee lonkan lievästä löysyydestä lonkan täydelliseen sijoiltaanmenoon. Lievät DDH-muodot paranevat usein spontaanisti, mutta vaikeammat muodot tarvitsevat useimmiten abduktiohoitoa. Abduktiohoidon epäonnistuessa saatetaan tarvita operatiivista hoitoa ja/tai pitkiä kipsihoitoja lonkan anatomian korjaamiseksi. DDH:n tunnettuja riskitekijöitä ovat sukuhistoria, tyttösukupuoli ja perätila raskauden aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytyykö tunnetuista DDH:n riskitekijöistä erityisesti vakavammalle tautimuodolle, hoidon epäonnistumiselle ja viivästyneelle paranemiselle altistavia riskitekijöitä. Tarkoituksena oli myös tutkia onnistuneen abduktiohoidon kustannuksia ja tähän vaikuttavia tekijöitä.

Materiaali tutkimusta varten kerättiin retrospektiivisesti. Tutkimusta varten haettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1998-2018 diagnosoidut ja hoidetut DDH tapaukset, ja data kerättiin näiden lasten potilasasiakirjoista tutkimusta varten. Kokonaisuudessaan 948 potilasta saatiin aineistoon.

Selvitimme, että monilla DDH:n tunnetuilla riskitekijöillä on vaikutusta DDH:n vaikeusasteeseen, paranemisnopeuteen ja hoidon epäonnistumiseen. Positiivinen sukuhistoria näyttäisi altistavan vaikeammille DDH:n muodoille, ja lapset, joilla on sukuhistoriaa DDH:n suhteen, saattavatkin tarvita erityistä huomiota DDH:n hoidossa ja seurannassa. Tytöt näyttäisivät paranevan poikia hitaammin, ja he näyttäisivät tarvitsevan useammin hoitoa myös aktiivisen odotusperiodin jälkeen. Perätila näyttäisi altistavan vakavammalle DDH-muodolle, mutta nämä lapset paranevat hyvin ja nopeasti oikealla hoidolla. Perätila ei näytä lisäävän riskiä abduktiohoidon epäonnistumiselle. Lisäksi selvitimme, että aktiivinen seuranta osana lievän DDH:n hoitostrategiaa vaikuttaisi olevan kustannustehokasta.

Tutkimuksemme antaa uutta tietoa DDH:n riskitekijöistä, kuten myös tietoa DDH:n paranemisnopeudesta ensimmäisten kuukausien aikana. Lisäksi tutkimuksemme rohkaisee kliinikoita ottamaan aktiivisen seurannan osaksi lievän DDH:n hoitostrategiaa.

Developmental dysplasia of the hip (DDH) is a condition that varies greatly in severity. The mildest forms of DDH have great potential for spontaneous recovery, as more severe forms usually need an abduction treatment. In the most severe forms of DDH and the cases of failed abduction treatments, an operative treatment may be needed. Known risk factors of DDH include a positive family history, the female sex, and breech presentation. This study aimed to further evaluate the risk factors of DDH: their relations to the severity of the disease, treatment failures, and the treatment duration. Another aim was to evaluate the costs of a successful abduction treatment.

The study material was collected retrospectively. All the children with a diagnosis of DDH and treated in Tampere University Hospital in the years 1998-2018 were found, and data was collected from their medical records. Only the children who started and finished the treatment at Tampere University Hospital were included. A total of 948 patients were found.

We found that multiple risk factors are associated with the severity of DDH, the rate of improvement in DDH, and the failure of the treatment. According to our findings, a positive family history is a risk factor that may predispose children to the most severe forms of DDH, and children with a family history of DDH may need special attention regarding their treatment protocol and follow-up. Girls tend to need longer abduction treatments than boys, and their recovery is slower than boys. Breech presentation predisposes children to more severe forms of DDH, but these patients recover well and fast with the right treatment. We also found that the watchful waiting strategy in mild DDH cases is cost-effective with the right patient selection.

Our findings give new information about the known risk factors of DDH, as well as the exact recovery process in DDH. Our findings also encourage clinicians to use a watchful waiting strategy as part of their treatment protocol when treating mild DDH.