Maailman onnellisin kansa - näkeehän sen naamoistansa: Ironia ja intertekstuaalisuus Maustetyttöjen Maailman onnellisin kansa (2023) -albumin sanoituksissa

Abstract

Pro-gradu tutkielmassani tutkin Maustetytöt -yhtyeen kolmannen albumin Maailman onnellisin kansa sanoitusten ironisuutta ja intertekstuaalisuutta. Tutkimusaineistoni koostuu yhdestä albumista, josta analysoin sanoitusten lisäksi myös albumin nimeä, kansikuvaa, sisäkuvaa sekä kappaleiden nimiä. Albumin ja sen paratekstien analyysin avulla perustelen koko albumille ironista lukutapaa. Tutkin myös kappaleissa esiintyvää intertekstuaalisuutta, sillä se on usein olennainen osa ironian rakentumista.

Tutkimukseni perustuu ironian ja intertekstuaalisuuden teoriaan. Käytän ironian analyysissa erityisesti Linda Hutcheonin, Toini Rahdun ja Sari Salinin näkemyksiä ironiasta. Tutkielmassani analysoin albumin paratekstien jälkeen ensin selvästi ironisina pitämäni kappaleet ja pyrin erottelemaan niissä käytettyjä ironian keinoja. Tämän jälkeen analysoin loppuja kappaleita ja tutkin, löytyykö niistä samoja piirteitä. Näen ironian erityisesti sanotun ja tarkoitetun vastakohtaisuudella, epäsananmukaisuutena. Ironia tarkoittaakin usein, että sanotaan yhtä, mutta tarkoitetaan jotain toista.

Analyysini mukaan Maustetyttöjen sanoitukset on tulkittavissa ironisiksi. Sanoituksissa käytetään paljon liioittelua ja toistoa, mutta myös vähättelyä. Ironia löytyi useista sanoituksista myös ristiriitaisuuksien ja yleisten arvojen vastakkaisuuden kautta. Tulkintani mukaan kaikki kappaleet eivät ole yhtä ironisia kuin toiset. Onkin mahdollista, että osa kappaleista toimii niin sanotussa kaksoisrekisterissä. Ne voidaan nähdä tulkinnan ja kontekstin mukaan joko ironisina tai vakavasti otettavina kappaleina. Sanoitus toimii silloin liioittelusta tai karikatyyrimäisyydestä huolimatta aitona tai ironisena.

Sanoitukset sisältävät useita intertekstuaalisia viittauksia suomalaisiin kappaleisiin niin iskelmän, kuin rokinkin puolella. Viittaukset iskelmään ovat ironisia, ja kappaleilla ironisoidaan suomalaista melankolista lauluperinnettä. Osa viittauksista liitti Maustetytöt osaksi ironisoivaa genreä. Kappaleiden käsittelemät aiheet tukivat ironista lukutapaa, kun ne yhdistettiin albumin nimeen. Aiheita olivat muun muassa kaupunkiin kuulumattomuus ja maalta kaupunkiin muutto, haaveisiin pettyminen, pakolaisuus, sodan uhriksi joutuminen ja yhteiskunnan keskeiset kipupisteet, kuten mielenterveysongelmien hoitamattomuudesta johtuvat suuremmat ongelmat.

Tutkimukseni osoitti, että albumin sanoituksen ovat luettavissa ironisiksi ja albumi parateksteineen tukee tätä lukutapaa.