Varhaiskasvatuksen opettajien kuvauksia työhyvinvoinnista
Tutti, Terhi (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254633
Tiivistelmä
Varhaiskasvatusala on kriisissä ja etenkin varhaiskasvatuksen opettajista on suuri pula. Valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen opettajia tarvittiin esimerkiksi vuonna 2023 noin 6000 enemmän kuin oli saatavilla. Lisäksi yhä useampi varhaiskasvatusalalla työskentelevä harkitsee alanvaihtoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa millaisia kuvauksia varhaiskasvatuksen opettajat tuottavat työhyvinvointiin liittyen. Tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät korostuvat varhaiskasvatuksen opettajien kuvauksissa Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaiden mukaisesti. Lisäksi tarkastellaan millaisia muita tekijöitä varhaiskasvatuksen opettajat tuovat esiin työhyvinvointikuvauksissaan. Näiden selvityksessä käytetään apuna varhaiskasvatuksen holistisia työhyvinvoinnin näkemyksiä, joita ovat luoneet Cumming & Wong (2019) sekä Kwon ym. (2022). Aineistoa tarkastellaan sosiokonstruktivistisesta lähestymistavasta käsin. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin varhaiskasvatuksen henkilöstön ajatuksia työhyvinvoinnista.
Tässä tutkimuksessa käytetty materiaali on kerätty osana laajempaa Tampereen yliopiston VOA-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvointia ja alanvaihtoa. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu 240 varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevän henkilön vastauksista avoimeen kysymykseen ”Mitä ’varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi’ tarkoittaa sinulle?”. Nämä vastaukset analysoidaan kvalitatiivisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysi-menetelmän avulla.
Vastauksissa nousi esiin erilaisia näkökulmia, siitä miten varhaiskasvatuksen opettajat määrittelevät, mitä työhyvinvointi juuri heille tarkoittaa. Aineistosta voitiin tunnistaa Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaiden mukaisia hyvinvointiin liittyviä ulottuvuuksia (terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus sekä osaaminen). Näissä korostui yläluokka yhteisöllisyys ja siinä erityisesti alaluokka työilmapiiri. Tutkimustulokset kuitenkin korostavat kokonaisvaltaisten lähestymistapojen merkitystä työhyvinvoinnin edistämisessä, koska valtaosa vastaajista toi esiin useisiin eri yläluokkiin tai holistisiin näkemyksiin viittavia tekijöitä.
Tässä tutkimuksessa käytetty materiaali on kerätty osana laajempaa Tampereen yliopiston VOA-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvointia ja alanvaihtoa. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu 240 varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevän henkilön vastauksista avoimeen kysymykseen ”Mitä ’varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi’ tarkoittaa sinulle?”. Nämä vastaukset analysoidaan kvalitatiivisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysi-menetelmän avulla.
Vastauksissa nousi esiin erilaisia näkökulmia, siitä miten varhaiskasvatuksen opettajat määrittelevät, mitä työhyvinvointi juuri heille tarkoittaa. Aineistosta voitiin tunnistaa Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaiden mukaisia hyvinvointiin liittyviä ulottuvuuksia (terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus sekä osaaminen). Näissä korostui yläluokka yhteisöllisyys ja siinä erityisesti alaluokka työilmapiiri. Tutkimustulokset kuitenkin korostavat kokonaisvaltaisten lähestymistapojen merkitystä työhyvinvoinnin edistämisessä, koska valtaosa vastaajista toi esiin useisiin eri yläluokkiin tai holistisiin näkemyksiin viittavia tekijöitä.