Opening and Closing the Mic : Exploring Register Features in Podcast Opening and Closing Sequences
Ordning, Noora (2024)
Ordning, Noora
2024
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma - Master's Programme in English Language and Literature
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254608
Tiivistelmä
Podcasts, as a specific form of Broadcast media, have emerged over the past 20 years. This thesis examines the register features of podcast opening and closing sequences on popular lifestyle podcasts on Spotify. The study aims to shed light on the ways podcast hosts use language to fulfil the functional needs of the sequences. As a new form of broadcast media, podcast language is not yet thoroughly researched linguistically, and thus this thesis aims to provide preliminary information on the ways language is used in podcast opening and closing sequences.
The data for this study was drawn from lifestyle podcasts available on Spotify, and it was transcribed into text to create corpora of podcast opening and closing sequences. The transcribed data corpora were then analysed with a corpus-based comparative analysis to determine the most prevalent linguistic features within the podcast data, in comparison to a representative corpus of the English language. After the quantitative corpus analysis, the sequences were structurally analysed to determine the functions of these prevalent linguistic features.
The results of this study suggest that podcast hosts use specific linguistic devices in the podcast opening sequences to engage listeners with the podcast. This is achieved by constructing a casual environment for the podcast, as well as building a parasocial relationship between the listeners and hosts of the podcast. The functional aims of podcast opening sequences are to introduce the podcast and its current episode. The aim of podcast closing sequences, on the other hand, is to conclude the episode and thank the listeners for their time and engagement. Direct listener addressing is commonly used in podcast opening and closing sequences to strengthen the parasocial relationships between the hosts and their listeners. The most prevalent register features found in the opening and closing sequences of podcasts contain the use of present tense, extensive use of personal pronouns, as well as the use of medium-related vocabulary.
Altogether, the language in podcast opening and closing sequences follows clear structural patterns, which aim at engaging the listeners with the podcast. As a specific register of broadcasted spoken language, podcast opening and closing sequences contain a wide variety of linguistic register features that aim at fulfilling the functional needs of the sequences. There are also notable consistencies between podcast opening and closing sequences, both linguistically and topically. As a small-scale study, this thesis does not provide any generalisable information on the phenomena but serves as a base for the organisation of future research on podcast language. Podcastit ovat verrattain uusi internetissä julkaistavien puheohjelmien muoto. 20-vuotisen historiansa aikana podcastien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti, ja podcastit ovat viime vuosina ohittaneet lineaarisen äänimedian kuulijaluvut. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee podcast-kielen alku- ja loppusekvenssien rekisteripiirteitä. Tutkielman tavoitteena on selvittää podcast-juontajien kielellisten keinojen käyttöä podcastien alku- ja loppusekvensseille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkielman data kerättiin litteroimalla tunnettujen englanninkielisten lifestyle-podcastien alku- ja loppusekvenssejä. Tutkimuksen analyysin ensimmäinen vaihe toteutettiin rekisterianalyysin menetelmin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa litteroidusta podcast-aineistosta muodostettua korpusta verrattiin englannin kieltä edustavaan verrokkikorpukseen AntConc-ohjelmiston keyword-hakutoiminnon avulla. Korpusanalyysin tuottamien avainsanojen avulla podcastien alku- ja loppusekvenssejä analysoitiin rakenteellisesti ja sisällöllisesti kielellisten valintojen tavoitteiden tunnistamiseksi. Analyysi keskittyi selvittämään kielen toiminnallisia tavoitteita.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että podcastien alku- ja loppusekvenssien kielelliset tavoitteet kohdistuvat kuulijoiden sitouttamiseen. Sitouttamisen keinoina podcastien juontajat käyttävät rennon ilmapiirin ja parasosiaalisten suhteiden luomista juontajien ja kuuntelijoiden välille. Podcastien alkusekvenssien toiminnallisena tavoitteena on podcastin ja sen jakson esitteleminen sekä parasosiaalisten suhteiden vahvistaminen, kun taas loppusekvenssien toiminnallisena tavoitteena on puolestaan jakson päättäminen ja kuulijoiden kiittäminen. Sekä alku- että loppusekvensseissä suoraa kuulijan puhuttelua käytetään vahvimpana parasosiaalisten suhteiden vahvistamisen keinona. Podcast-kielen vahvimpina rekisteripiirteinä esiin nousivat verbien preesensmuoto, runsas persoonapronominien käyttö sekä podcast-mediaan liittyvän sanaston käyttö.
Yhteenvetona voidaan todeta, että podcastien alku- ja loppusekvensseissä käytetty kieli noudattelee yhtenäistä sanastollista ja rakenteellista tyyliä, jonka tavoitteena on podcastin suosion kasvattaminen. Rajattuna puhutun kielen rekisterinä podcastien alku- ja loppusekvensseistä on tunnistettavissa monia kielellisiä rekisteripiirteitä. Podcastien alku- ja loppusekvenssien välillä on lisäksi huomattavassa selkeitä sanastollisia ja rakenteellisia yhtäläisyyksiä. Tämä tutkimus ei kuitenkaan tarjoa yleistettävissä olevaa tietoa podcast-kielestä kokonaisuudessaan, ja jatkotutkimusta aiheesta tarvitaan ilmiön laajempaa ymmärtämistä varten.
The data for this study was drawn from lifestyle podcasts available on Spotify, and it was transcribed into text to create corpora of podcast opening and closing sequences. The transcribed data corpora were then analysed with a corpus-based comparative analysis to determine the most prevalent linguistic features within the podcast data, in comparison to a representative corpus of the English language. After the quantitative corpus analysis, the sequences were structurally analysed to determine the functions of these prevalent linguistic features.
The results of this study suggest that podcast hosts use specific linguistic devices in the podcast opening sequences to engage listeners with the podcast. This is achieved by constructing a casual environment for the podcast, as well as building a parasocial relationship between the listeners and hosts of the podcast. The functional aims of podcast opening sequences are to introduce the podcast and its current episode. The aim of podcast closing sequences, on the other hand, is to conclude the episode and thank the listeners for their time and engagement. Direct listener addressing is commonly used in podcast opening and closing sequences to strengthen the parasocial relationships between the hosts and their listeners. The most prevalent register features found in the opening and closing sequences of podcasts contain the use of present tense, extensive use of personal pronouns, as well as the use of medium-related vocabulary.
Altogether, the language in podcast opening and closing sequences follows clear structural patterns, which aim at engaging the listeners with the podcast. As a specific register of broadcasted spoken language, podcast opening and closing sequences contain a wide variety of linguistic register features that aim at fulfilling the functional needs of the sequences. There are also notable consistencies between podcast opening and closing sequences, both linguistically and topically. As a small-scale study, this thesis does not provide any generalisable information on the phenomena but serves as a base for the organisation of future research on podcast language.
Tutkielman data kerättiin litteroimalla tunnettujen englanninkielisten lifestyle-podcastien alku- ja loppusekvenssejä. Tutkimuksen analyysin ensimmäinen vaihe toteutettiin rekisterianalyysin menetelmin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa litteroidusta podcast-aineistosta muodostettua korpusta verrattiin englannin kieltä edustavaan verrokkikorpukseen AntConc-ohjelmiston keyword-hakutoiminnon avulla. Korpusanalyysin tuottamien avainsanojen avulla podcastien alku- ja loppusekvenssejä analysoitiin rakenteellisesti ja sisällöllisesti kielellisten valintojen tavoitteiden tunnistamiseksi. Analyysi keskittyi selvittämään kielen toiminnallisia tavoitteita.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että podcastien alku- ja loppusekvenssien kielelliset tavoitteet kohdistuvat kuulijoiden sitouttamiseen. Sitouttamisen keinoina podcastien juontajat käyttävät rennon ilmapiirin ja parasosiaalisten suhteiden luomista juontajien ja kuuntelijoiden välille. Podcastien alkusekvenssien toiminnallisena tavoitteena on podcastin ja sen jakson esitteleminen sekä parasosiaalisten suhteiden vahvistaminen, kun taas loppusekvenssien toiminnallisena tavoitteena on puolestaan jakson päättäminen ja kuulijoiden kiittäminen. Sekä alku- että loppusekvensseissä suoraa kuulijan puhuttelua käytetään vahvimpana parasosiaalisten suhteiden vahvistamisen keinona. Podcast-kielen vahvimpina rekisteripiirteinä esiin nousivat verbien preesensmuoto, runsas persoonapronominien käyttö sekä podcast-mediaan liittyvän sanaston käyttö.
Yhteenvetona voidaan todeta, että podcastien alku- ja loppusekvensseissä käytetty kieli noudattelee yhtenäistä sanastollista ja rakenteellista tyyliä, jonka tavoitteena on podcastin suosion kasvattaminen. Rajattuna puhutun kielen rekisterinä podcastien alku- ja loppusekvensseistä on tunnistettavissa monia kielellisiä rekisteripiirteitä. Podcastien alku- ja loppusekvenssien välillä on lisäksi huomattavassa selkeitä sanastollisia ja rakenteellisia yhtäläisyyksiä. Tämä tutkimus ei kuitenkaan tarjoa yleistettävissä olevaa tietoa podcast-kielestä kokonaisuudessaan, ja jatkotutkimusta aiheesta tarvitaan ilmiön laajempaa ymmärtämistä varten.