Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuvan yhteys käsitykseen omasta kyvystä opettaa matematiikkaa
Kylmäluoma, Elli (2024)
Kylmäluoma, Elli
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254559
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millaisia ovat luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuvat ja mitä yhteyttä niillä on matematiikan opettamista koskeviin pystyvyysuskomuksiin. Matematiikan opetuksessa tavoitteena on muun muassa oppilaiden matemaattisen ymmärryksen kehittäminen, mikä edellyttää opettajilta vahvaa ja monipuolista osaamista. Opetuksen tavoitteiden täyttymistä ja samalla myös opettajien työssä jaksamista tukee itseluottamus matematiikan opettamista kohtaan. Tutkimuksen taustalla on ajatus siitä, voidaanko myönteisiä matematiikkakuvia vahvistamalla tukea luokanopettajaopiskelijoiden pystyvyyden kokemusta matematiikan opettamista kohtaan.
Tutkimuksen teoreettisessa taustassa käsitellään matematiikkakuvaa ja pystyvyysuskomuksia. Esiin nostetaan muutamia käsitteiden yleisiä määritelmiä ja keskitytään sen jälkeen tarkemmin matematiikan opettamisen sekä opettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta. Kyselyyn vastasi 13 opiskelijaa. Kvalitatiivista aineistoa analysoitiin fenomenografista analysointitapaa käyttäen. Analysoinnissa tarkastelun kohteina olivat sekä luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva että sen yhteys matematiikan opettamista koskeviin pystyvyysuskomuksiin.
Tutkimuksen perusteella luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuvissa on vaihtelevuutta. Yhteneväistä on kuitenkin se, että matematiikkakuvan osa-alueista motivaatio ja uskomukset matematiikkaa kohtaan ovat erityisen myönteisiä suurella osalla opiskelijoista. Vahvoja tai osittain vahvoja pystyvyysuskomuksia matematiikan opettamista kohtaan on myös suurimmalla osalla opiskelijoista. Tutkimustulosten perusteella erityisen myönteinen matematiikkakuva johtaa vahvoihin pystyvyysuskomuksiin. Muuten matematiikkakuvan ja pystyvyysuskomusten välillä ei tässä tutkimuksessa pystytty osoittamaan selkeää yhteyttä.
Tutkimuksen teoreettisessa taustassa käsitellään matematiikkakuvaa ja pystyvyysuskomuksia. Esiin nostetaan muutamia käsitteiden yleisiä määritelmiä ja keskitytään sen jälkeen tarkemmin matematiikan opettamisen sekä opettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoilta. Kyselyyn vastasi 13 opiskelijaa. Kvalitatiivista aineistoa analysoitiin fenomenografista analysointitapaa käyttäen. Analysoinnissa tarkastelun kohteina olivat sekä luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva että sen yhteys matematiikan opettamista koskeviin pystyvyysuskomuksiin.
Tutkimuksen perusteella luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuvissa on vaihtelevuutta. Yhteneväistä on kuitenkin se, että matematiikkakuvan osa-alueista motivaatio ja uskomukset matematiikkaa kohtaan ovat erityisen myönteisiä suurella osalla opiskelijoista. Vahvoja tai osittain vahvoja pystyvyysuskomuksia matematiikan opettamista kohtaan on myös suurimmalla osalla opiskelijoista. Tutkimustulosten perusteella erityisen myönteinen matematiikkakuva johtaa vahvoihin pystyvyysuskomuksiin. Muuten matematiikkakuvan ja pystyvyysuskomusten välillä ei tässä tutkimuksessa pystytty osoittamaan selkeää yhteyttä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]