„Zuhause ist der ort, an dem man sich zu hause fühlt“ : Herausforderungen bei der Arbeitsaufnahme der finnischen Pflegekraft im deutschsprachigen Europa
Martiskainen, Merja (2024)
Martiskainen, Merja
2024
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254594
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastellaan suomalaisten sairaanhoitajien kokemuksia työskentelyssä Saksassa, Itävallassa sekä saksankielisessä osassa Sveitsiä. Osallistujat löydettiin kyseisten maiden suomalaisista Facebook-ryhmistä sekä tuttujen kautta. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ammatillisia ja kielellisiä haasteita suomalaiset sairaanhoitajat kohtaavat aloittaessaan työskentelyn saksankielisessä Euroopassa ja mitä keinoja he käyttävät selviytyäkseen näistä haasteista.
Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tehtiin laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin etähaastattelujen avulla, joihin käytettiin Zoom-sovellusta. Haastattelut tehtiin suomen kielellä. Kaikki haastateltavat olivat naisia ja haastattelut toteutettiin syvähaastatteluna. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja videoitiin haastateltavien suostumuksella. Haastattelukysymykset käsittelivät työ- ja perhetaustaa, muuttamista edeltävää saksan kielentaitoa, koettuja kielellisiä haasteita, kulttuuriin sopeutumista sekä keinoja, millä haastateltavat olivat käyttäneet selvitäkseen näistä haasteista. Aineistoksi saatiin kymmenen haastattelua ja aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella saksankielisessä Euroopassa työskennellessä haasteet liittyvät ennen kaikkea kielen ja murteiden hallintaan, työkulttuurien eroihin sekä byrokratiaan. Eroavaisuudet eivät näyttäisi muuttuneen niiden 30 vuoden aikana, joiden sisällä haastateltavat olivat aloittaneet työskentelyn saksankielisessä Euroopassa. Saksassa kommunikointi koettiin yleensä ottaen helpommaksi kuin Itävallassa ja Sveitsissä. Työskentelykulttuureissa verrattuna Suomeen koettiin olevan melko suuria eroja kaikissa kolmessa maassa. Erityisesti korostui hierarkkisuus ja sairaanhoitajien työtehtävien rajallisuus Suomeen verrattuna.
Positiivisena ja selviytymistä helpottavina seikkoina nähtiin tuttavapiirin ja ympäristön kansainvälisyys sekä suomalaisten sairaanhoitajien hyvä maine. Kontaktit alussa sekä suomalaisiin että paikallisiin nähtiin sopeutumista helpottavina seikkoina.
Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi tehtiin laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin etähaastattelujen avulla, joihin käytettiin Zoom-sovellusta. Haastattelut tehtiin suomen kielellä. Kaikki haastateltavat olivat naisia ja haastattelut toteutettiin syvähaastatteluna. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja videoitiin haastateltavien suostumuksella. Haastattelukysymykset käsittelivät työ- ja perhetaustaa, muuttamista edeltävää saksan kielentaitoa, koettuja kielellisiä haasteita, kulttuuriin sopeutumista sekä keinoja, millä haastateltavat olivat käyttäneet selvitäkseen näistä haasteista. Aineistoksi saatiin kymmenen haastattelua ja aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella saksankielisessä Euroopassa työskennellessä haasteet liittyvät ennen kaikkea kielen ja murteiden hallintaan, työkulttuurien eroihin sekä byrokratiaan. Eroavaisuudet eivät näyttäisi muuttuneen niiden 30 vuoden aikana, joiden sisällä haastateltavat olivat aloittaneet työskentelyn saksankielisessä Euroopassa. Saksassa kommunikointi koettiin yleensä ottaen helpommaksi kuin Itävallassa ja Sveitsissä. Työskentelykulttuureissa verrattuna Suomeen koettiin olevan melko suuria eroja kaikissa kolmessa maassa. Erityisesti korostui hierarkkisuus ja sairaanhoitajien työtehtävien rajallisuus Suomeen verrattuna.
Positiivisena ja selviytymistä helpottavina seikkoina nähtiin tuttavapiirin ja ympäristön kansainvälisyys sekä suomalaisten sairaanhoitajien hyvä maine. Kontaktit alussa sekä suomalaisiin että paikallisiin nähtiin sopeutumista helpottavina seikkoina.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]