Faktantarkistajien tiedonhankinta: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan faktantarkistajien tiedonhankintaa. Faktantarkistajat pyrkivät parantamaan informaatioympäristömme laatua selvittämällä erilaisten merkittävien julkilausuttujen väittämien totuudenmukaisuutta ja korjaamalla virheellistä ja valheellista informaatiota. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista tiedonhankintaa faktantarkistustyö pitää sisällään: mistä tiedonhankintaa sisältävistä vaiheista työ koostuu, millaisista tiedonhankinnan kanavista ja tiedonlähteistä tietoa hankitaan sekä millaisia digitaalisia työkaluja työssä hyödynnetään.

Tutkielmaa taustoitetaan perehtymällä informaation määritelmään, informaatiohäiriöihin, faktantarkistuksen ja todentamisen ominaispiirteisiin sekä tiedonhankinnan keskeisiin käsitteisiin. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistoksi valikoitui kuusi faktantarkistajien työkäytäntöjä käsittelevää vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimuskysymyksiin vastataan tarkastelemalla aineistossa ilmeneviä faktantarkistajien työn vaiheita ja metodeja ja peilaamalla niitä kahteen keskeiseen tiedonhankinnan malliin. Faktantarkistajien työstä tunnistetaan erilaisia tiedonhankinnan vaiheita ja tiedonhankintatehtäviä sekä eritellään tarkistuksessa hyödynnettyjä tiedonhankinnan kanavia, tiedonlähteitä ja työkaluja.

Tutkielman perusteella faktantarkistajien työssä hahmottuu kaksi keskeistä tiedonhankintaa sisältävää vaihetta: tarkistettavan informaation hankinta sekä valitun informaation totuudenmukaisuuden tutkiminen ja selvittäminen. Faktantarkistuksen tutkinta- ja selvitystyö pitää sisällään useita tiedonhankintatehtäviä, joita ovat informaation kontekstualisointi eli taustoittaminen, alkuperäisen lähteen kontaktointi ja virallisten ja vaihtoehtoisten lähteiden sekä asiantuntijoiden konsultointi. Aineiston pohjalta havaittiin myös eroavaisuuksia faktantarkistusmetodeissa riippuen siitä, minkä tyyppistä informaatiota tarkistetaan. Erilaisten sanallisten väittämien tutkimisessa korostuu alkuperäisen lähteen kuuleminen ja virallisten tiedonlähteiden sekä asiantuntijoiden konsultoiminen. Sen sijaan visuaalisen informaation tarkistaminen on usein todentamista, jossa tutkintatyö perustuu ulkoisten tiedonlähteiden konsultoimisen sijaan erilaisten digitaalisten työkalujen hyödyntämiselle.