Kustannustoimittajien tekemät korjausehdotukset tietokirjojen käsikirjoituksissa
Ahonen, Henna (2024)
Ahonen, Henna
2024
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404254578
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kustannustoimittajien tekemiä kielellisiä muokkauksia tietokirjojen käsikirjoituksista. Tutkielman aineisto muodostuu kolmen tietokirjan käsikirjoitusversioista, joihin kustannustoimittaja on tehnyt korjausehdotuksia. Yhdestä teoksesta on myös versio, joka sisältää erillisen kielenhuoltajan muokkaukset. Käsikirjoituksista tutkitaan virkkeitä, jotka sisältävät kustannustoimittajan tai kielenhuoltajan korjausmerkinnän. Tutkimustehtävänä on tunnistaa muokkaustyyppejä näiden korjausten pohjalta sekä selvittää, millaisia muutoksia korjausten myötä tekstistä voidaan havaita.
Käsikirjoitusten kielellisiä muokkauksia tutkitaan sekä numeerisesti että laadullisesti kognitiivisen semantiikan menetelmää ja sen käsitteitä hyödyntäen. Rajatun tutkimusaineiston kaikki esiintymät, virkkeiden sisältämät korjausmerkinnät, luokiteltiin kielitietoon ja kielioppikirjallisuuteen nojautuen. Kaikkia muokkaustyyppejä ei ollut helppo luokitella. Tässä työssä muokkaustyyppien luokittelua auttavat selittämään kognitiivisen semantiikan tarjoamat käsitteet ja mallit. Kognitiivisen semantiikan menetelmän avulla aineiston esiintymiä tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, millaisia muutoksia tekstistä voidaan korjausten seurauksena havaita ja säilyykö tekstissä kirjailijan ajatus muokkausten jälkeen.
Luokittelun perusteiden ollessa selvät jokaisesta korjauksesta voidaan tunnistaa korjauksen syy eli se kärki, jolla korjaukseen on menty. Syntaktisten ja semanttisten korjausten tarkemmassa tarkastelussa huomataan, että korjaus kohdistuu ensisijaisesti etualaistettuun kielen osa-alueeseen, mutta myös taka-alalle jäävä muuttuu ainakin jossain määrin. Syntaktisissa korjauksissa syntaksin lisäksi taka-alalle jäävä merkitys muuttuu tai ainakin lauseen ymmärrettävyys parantuu. Semanttisissa korjauksissa taka-alalle jäävässä muodossa muutokset näkyvät lauserakenteessa tai pelkästään sanoituksessa. Tutkielman analyysissa käsiteltävien aineistoesimerkkien perusteella korjauksissa on kyse vain pienistä semanttisista muutoksista kielen tasolla; tekstin asiasisältö tai käsitteistys säilyy ennallaan.
Käsikirjoitusten kielellisiä muokkauksia tutkitaan sekä numeerisesti että laadullisesti kognitiivisen semantiikan menetelmää ja sen käsitteitä hyödyntäen. Rajatun tutkimusaineiston kaikki esiintymät, virkkeiden sisältämät korjausmerkinnät, luokiteltiin kielitietoon ja kielioppikirjallisuuteen nojautuen. Kaikkia muokkaustyyppejä ei ollut helppo luokitella. Tässä työssä muokkaustyyppien luokittelua auttavat selittämään kognitiivisen semantiikan tarjoamat käsitteet ja mallit. Kognitiivisen semantiikan menetelmän avulla aineiston esiintymiä tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, millaisia muutoksia tekstistä voidaan korjausten seurauksena havaita ja säilyykö tekstissä kirjailijan ajatus muokkausten jälkeen.
Luokittelun perusteiden ollessa selvät jokaisesta korjauksesta voidaan tunnistaa korjauksen syy eli se kärki, jolla korjaukseen on menty. Syntaktisten ja semanttisten korjausten tarkemmassa tarkastelussa huomataan, että korjaus kohdistuu ensisijaisesti etualaistettuun kielen osa-alueeseen, mutta myös taka-alalle jäävä muuttuu ainakin jossain määrin. Syntaktisissa korjauksissa syntaksin lisäksi taka-alalle jäävä merkitys muuttuu tai ainakin lauseen ymmärrettävyys parantuu. Semanttisissa korjauksissa taka-alalle jäävässä muodossa muutokset näkyvät lauserakenteessa tai pelkästään sanoituksessa. Tutkielman analyysissa käsiteltävien aineistoesimerkkien perusteella korjauksissa on kyse vain pienistä semanttisista muutoksista kielen tasolla; tekstin asiasisältö tai käsitteistys säilyy ennallaan.