"Iu" - ilon ja ällötyksen ilmaisu: Sanallisen ja sanattoman tunneviestinnän erot S2-puhujien kokemuksen mukaan suomen kielessä ja heidän ensikielessään
Järvi, Sinikka (2024)
Järvi, Sinikka
2024
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244383
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomen kielen tunneilmauksia viiden suomea toisena kielenä puhuvan henkilön näkökulmasta verrattuna heidän ensikieleensä ja sitä, miten niiden erot ovat vaikuttaneet heidän suomen oppimiseensa. Pääasiassa käsiteltävät tunteet ovat ilo ja ällötys, kummastakin erikseen sanallisen ja sanattoman ilmaisun keinoja.
Tutkielma pohjaa etenkin Aneta Pavlenkon tutkimuksiin tunteen ja kielen suhteesta ja nonverbaalin viestinnän tutkimukseen. Aineistona toimii nauhoitetut ja litteroidut viiden S2-puhujan haastattelut, ja tutkimusmenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Ranskalaisen B:n ja ukrainalaisen A:n kokemuksissa oli jonkin verran yhteneväisyyttä; heidän mielestään suomalainen kotimaata hillitympi ilmaisutyyli oli vaikuttanut jossain määrin positiivisesti heidän suomen oppimiseensa. Kahden kiinalaisen C:n ja D:n välillä oli vastaavasti erotettavissa samankaltaisuuksia: toisaalta suomalainen tyyli sanoa asiat suoremmin kuin Kiinassa oli helpottavaa, mutta toisaalta suomalaisia oli vaikea tulkita ja heihin oli vaikea saada kontaktia. Virolaiselle E:lle suomalainen tyyli oli tuttu ja vaikutukset kielen oppimiseen vähäisiä.
Tutkielma pohjaa etenkin Aneta Pavlenkon tutkimuksiin tunteen ja kielen suhteesta ja nonverbaalin viestinnän tutkimukseen. Aineistona toimii nauhoitetut ja litteroidut viiden S2-puhujan haastattelut, ja tutkimusmenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Ranskalaisen B:n ja ukrainalaisen A:n kokemuksissa oli jonkin verran yhteneväisyyttä; heidän mielestään suomalainen kotimaata hillitympi ilmaisutyyli oli vaikuttanut jossain määrin positiivisesti heidän suomen oppimiseensa. Kahden kiinalaisen C:n ja D:n välillä oli vastaavasti erotettavissa samankaltaisuuksia: toisaalta suomalainen tyyli sanoa asiat suoremmin kuin Kiinassa oli helpottavaa, mutta toisaalta suomalaisia oli vaikea tulkita ja heihin oli vaikea saada kontaktia. Virolaiselle E:lle suomalainen tyyli oli tuttu ja vaikutukset kielen oppimiseen vähäisiä.