Tulkkien sijaistraumatisoituminen pakolaisten kanssa tehtävässä työssä

Abstract

Pakolaisuus on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. Suurentuneen pakolaismäärän takia myös palveluntarve on lisääntynyt. Monikielisiä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ei ole tarpeeksi, jonka takia monet tulkit työskentelevät mielenterveyden palveluissa. Tutkimukseni aiheena on tulkkien sijaistraumatisoituminen pakolaisten kanssa tehtävässä työssä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät altistavat tulkin sijaistraumatisoitumiselle ja mitkä tekijät ennaltaehkäisevät ja hoitavat sijaistraumatisoitumista. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelevät sijaistraumatisoitumista tulkin työn näkökulmasta.

Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja aineiston analyysissä on sovellettu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysin pohjalta nousee esille lähes kymmenen riskitekijää, jotka on jaoteltu selkeyden vuoksi kolmeen eri luokkaan; henkilökohtaiseen traumahistoriaan ja jaettuun kulttuuriseen taustaan, eettisiin ristiriitoihin ja ammatillisuuteen sekä ulkoisiin tekijöihin. Ennaltaehkäisevät ja hoitavat tekijät on jaoteltu kahteen luokkaan; työyhteisön ja tulkkausavusteisen työn koulutuksen vaikutuksiin sekä myötätuntotyytyväisyyteen ja sisäisiin valmiuksiin.

Henkilökohtainen traumahistoria ja jaettu kulttuurinen tausta liittyvät suoraan asiakastyössä kohdattaviin asiakkaan traumakokemuksiin ja niihin samaistumiseen. Eettiset ristiriidat ammattilaisen roolissa vaikuttaa tulkin työssä asetettaviin ammatillisiin rajoihin. Ulkoset tekijät, kuten työntekijän kouluttamattomuus tulkkausavusteiseen työhön altistaa tulkin sijaistraumatisoitumiselle. Tutkimuksessani olen tuonut esille ennaltaehkäiseviä ja hoitavia menetelmiä sijaistraumatisoitumiseen. Ennaltaehkäisevinä ja hoitavina tekijöinä toimivat tulkkausavusteisen työn koulutuksen lisääminen ja tulkin integroituminen työyhteisöön. Tulkin kokemus myötätuntotyytyväisyydestä ennaltaehkäisee sijaistraumatisoitumiselle altistumista.

Vaikka tulkki on kokenut elämässään trauman, hän ei ole epäpätevä tulkki. Ihmissuhdetyössä luottamussuhde on tärkeää ja tulkin oma traumakokemus voi auttaa sen rakentumisessa. Tulkkausalan tilannetta on pahentanut alan kilpailutus. Kilpailutus on pakottanut hoitohenkilökunnan näkemään tulkit numeroina. Tulkki ja hänen osaamisensa on suuri osa sosiaalityön toimivuutta.