Taloudellisen väkivallan diskurssit suomalaisissa mediakirjoituksissa 2014-2024
Mäklin, Essi (2024)
2024
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244299
Tiivistelmä
Tässä pro-gradu tutkielmassani käsittelen väkivaltaa, tarkemmin määriteltynä taloudellista väkivaltaa ja sitä, minkälaisia diskursseja siitä löytyy suomalaisista mediakirjoituksista. Aineistona toimii 30 artikkelia, jotka ovat julkaistu Helsingin Sanomissa, Yleisradion digitaalisina artikkeleina, Iltasanomissa, Iltalehdessä, Aamulehdessä ja Itä-Savossa. Artikkelit valikoituivat aineistoksi sillä perusteella, että niistä oli löydettävissä helposti, usein jo otsikkotasolla, sanapari ”taloudellinen väkivalta”. Artikkelit ovat julkaistu vuosina 2014-2024. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen kuva taloudellisesta väkivallasta muodostuu mediakirjoituksista paljastuvien diskurssien perusteella. Kyseessä on laadullinen tutkimus ja näkökulma konstruktionistinen. Tekstejä analysoidaan tutkimuksessa diskurssianalyysin avulla. Aineistosta löytyi yhdeksän erilaista taloudellisen väkivallan diskurssia.
Määrittelydiskurssissa taloudellinen väkivalta määriteltiin omanlaisekseen väkivallan tyypiksi. Häpeädiskurssissa näkyy häpeän keskeinen asema taloudellisen väkivallan elementtinä. Sukupuolittuneen parisuhdeväkivallan diskurssi näyttää taloudellisen väkivallan sukupuolittuneen luonteen ja nostaa keskusteluun miesten ja naisten tapoja käyttää taloudellista väkivaltaa. Häivytetyn sukupuolen diskurssi tuo esiin niitä puhetapoja, joissa taloudellinen väkivalta näyttäytyy sukupuolesta riippumattomana toimintana tai sukupuoleen ei oteta kantaa. Mieselättäjyyden diskurssi liittyy niihin historiallisiin työnjakoihin, jota yhteiskunnassa on ollut sukupuolten välillä ja miten tämä työnjako näyttäytyy suhteessa taloudelliseen väkivaltaan. Uhriuden diskurssi tuo näkyväksi uhrin asemaa ja sitä, miten uhriuden kautta taloudellisen väkivallan kuva syntyy. Vaikutusten diskurssi käsittelee pääasiallisesti taloudellisen väkivallan vaikutuksia sen kohteeseen. Ammattilaisuuden diskurssi liittää yhteiskunnallisten ammattilaisten toiminnan taloudellisen väkivallan ilmiöön. Talous puheeksi- diskurssi puolestaan tuo esiin niitä keinoja, joilla taloudellista väkivaltaa voidaan tuoda enemmän julki.
Taloudellinen väkivalta näyttäytyy aineiston perusteella monitahoiselta, vahvasti sukupuolittuneelta ilmiöltä, joka ilmenee useimmiten ihmisten lähisuhteissa. Taloudellisen väkivallan yleisyyteen vaikuttavat kirjoitusten perusteella ammattilaisten heikko väkivallan tunnistaminen sekä väkivallan kokijan häpeäkokemukset. Avoimempi talouspuhe ja väkivallan puheeksiotto nähdään monessa artikkelissa keinoina puuttua taloudelliseen väkivaltaan.
Määrittelydiskurssissa taloudellinen väkivalta määriteltiin omanlaisekseen väkivallan tyypiksi. Häpeädiskurssissa näkyy häpeän keskeinen asema taloudellisen väkivallan elementtinä. Sukupuolittuneen parisuhdeväkivallan diskurssi näyttää taloudellisen väkivallan sukupuolittuneen luonteen ja nostaa keskusteluun miesten ja naisten tapoja käyttää taloudellista väkivaltaa. Häivytetyn sukupuolen diskurssi tuo esiin niitä puhetapoja, joissa taloudellinen väkivalta näyttäytyy sukupuolesta riippumattomana toimintana tai sukupuoleen ei oteta kantaa. Mieselättäjyyden diskurssi liittyy niihin historiallisiin työnjakoihin, jota yhteiskunnassa on ollut sukupuolten välillä ja miten tämä työnjako näyttäytyy suhteessa taloudelliseen väkivaltaan. Uhriuden diskurssi tuo näkyväksi uhrin asemaa ja sitä, miten uhriuden kautta taloudellisen väkivallan kuva syntyy. Vaikutusten diskurssi käsittelee pääasiallisesti taloudellisen väkivallan vaikutuksia sen kohteeseen. Ammattilaisuuden diskurssi liittää yhteiskunnallisten ammattilaisten toiminnan taloudellisen väkivallan ilmiöön. Talous puheeksi- diskurssi puolestaan tuo esiin niitä keinoja, joilla taloudellista väkivaltaa voidaan tuoda enemmän julki.
Taloudellinen väkivalta näyttäytyy aineiston perusteella monitahoiselta, vahvasti sukupuolittuneelta ilmiöltä, joka ilmenee useimmiten ihmisten lähisuhteissa. Taloudellisen väkivallan yleisyyteen vaikuttavat kirjoitusten perusteella ammattilaisten heikko väkivallan tunnistaminen sekä väkivallan kokijan häpeäkokemukset. Avoimempi talouspuhe ja väkivallan puheeksiotto nähdään monessa artikkelissa keinoina puuttua taloudelliseen väkivaltaan.