Valmistuvien luokanopettajien näkemyksiä oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisestä omassa oppilasluokassaan
Lehto, Ukko (2024)
Lehto, Ukko
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244394
Tiivistelmä
Luokanopettajan työn voidaan nähdä koostuvan entistä enemmän omien oppilaidensa oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisen rajapinnoilla toimimisesta. Kun lasten ja nuorten kokemukset omasta hyvinvoinnistaan ovat kansallisten mittausten mukaan jatkuvasti laskussa, tulee opettajan kyetä huomiomaan entistä paremmin oman oppilasluokkansa oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeita, jotta oppilaat viihtyisivät koulussa ja kykenevät saavuttamaan oppijaminäkuvansa kannalta keskeisiä onnistumisen kokemuksia pedagogisessa toiminnassa. Samalla oppiminen ja hyvinvointi voidaan nähdä toisiinsa tiiviisti kietoutuneina ilmiöinä, sillä riittävä hyvinvointi toimii edellytyksenä kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle koulussa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää luokanopettajakoulutuksesta valmistumista lähestyvien opiskelijoiden näkemyksiä oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisestä käytännössä heidän oman oppilasluokkansa kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään myös, minkälaisena valmistumisen kynnyksellä olevat opiskelijat näkevät koulutuksensa tuottamat valmiudet oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto koostettiin kuudesta Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijan haastattelusta, ja tutkimuksen tuottama aineisto analysoitiin teoriaohjaavaan analyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nostaa esille, että oppilaantuntemus asettaa keskeiset lähtökohdat luokanopettajan tavoille edistää oppimista ja hyvinvointia omassa oppilasluokassaan. Luokanopettajan käytännön keinoista oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen korostuivat oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät valinnat, oppilaiden kohtaaminen arjessa, yhteisöllisyyttä edistävän toimintakulttuurin kehittäminen sekä pedagogisen toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen valinnat. Käytännön keinojen keskeisinä tavoitteina voidaan mainita oppilaiden merkityksellisyyden ja turvallisuuden tunteiden sekä osallisuuden kokemusten lisääminen arjessa.
Tutkimukseen osallistuneet näkivät luokanopettajaopintojensa tuottamat valmiudet oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen omassa oppilasluokassaan heikkoina. Suurimpina huolenaiheina omiin valmiuksiin liittyen nostettiin luokanopettajan työn korkeiden vaatimusten muodostama taakka sekä työuran alkuvaiheen kuormittavuus. Keskeisimpänä oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen valmiuksia tuottaneena sisältönä nostettiin esille opetusharjoittelut, mutta luokanopettajakoulutus kokonaisuudessaan sai tutkimukseen osallistuneilta kritiikkiä sen käytännön ja teorian välisen suhteen irrallisuudesta.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää luokanopettajakoulutuksesta valmistumista lähestyvien opiskelijoiden näkemyksiä oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisestä käytännössä heidän oman oppilasluokkansa kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään myös, minkälaisena valmistumisen kynnyksellä olevat opiskelijat näkevät koulutuksensa tuottamat valmiudet oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto koostettiin kuudesta Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijan haastattelusta, ja tutkimuksen tuottama aineisto analysoitiin teoriaohjaavaan analyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nostaa esille, että oppilaantuntemus asettaa keskeiset lähtökohdat luokanopettajan tavoille edistää oppimista ja hyvinvointia omassa oppilasluokassaan. Luokanopettajan käytännön keinoista oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen korostuivat oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät valinnat, oppilaiden kohtaaminen arjessa, yhteisöllisyyttä edistävän toimintakulttuurin kehittäminen sekä pedagogisen toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen valinnat. Käytännön keinojen keskeisinä tavoitteina voidaan mainita oppilaiden merkityksellisyyden ja turvallisuuden tunteiden sekä osallisuuden kokemusten lisääminen arjessa.
Tutkimukseen osallistuneet näkivät luokanopettajaopintojensa tuottamat valmiudet oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen omassa oppilasluokassaan heikkoina. Suurimpina huolenaiheina omiin valmiuksiin liittyen nostettiin luokanopettajan työn korkeiden vaatimusten muodostama taakka sekä työuran alkuvaiheen kuormittavuus. Keskeisimpänä oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen valmiuksia tuottaneena sisältönä nostettiin esille opetusharjoittelut, mutta luokanopettajakoulutus kokonaisuudessaan sai tutkimukseen osallistuneilta kritiikkiä sen käytännön ja teorian välisen suhteen irrallisuudesta.
