Arvonluonnin käsitykset kiertotaloudessa: Diskurssianalyysi kiertotaloustoimijoiden puheesta

Abstract

Nykyiset käsitykset arvonluonnista perustuvat useimmiten yrityskeskeiseen, taloudellisen arvon paradigmaan. Globaalien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden ja luontokadon ratkaiseminen sekä kestävä kehitys, vaativat nykyisten arvonluontikäsityksien kriittistä tarkastelua. Arvonluontiin kaivataan laajempaa, sidosryhmäkeskeistä lähestymistapaa, joka huomioi kestävän kehityksen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Kiertotalous on yksi keskeisimmistä keinoista, joilla globaaleihin kestävyysongelmiin pyritään vastaamaan, sillä sen nähdään olevan lineaaritaloutta tehokkaampi tapa arvon säilyttämisessä ja luomisessa. Tämän lisäksi kiertotalous huomioi lineaaritaloutta paremmin arvonluonnin sosiaaliset ja ekologiset ulottuvuudet, jotka ovat etenkin kestävän kehityksen kannalta tärkeitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kiertotaloustoimijoiden arvonluontidiskursseja eli sitä, millä tavalla kiertotaloustoimijat ymmärtävät arvoa ja arvonluontia kiertotaloudessa. Koska kiertotalouden arvonluonnissa korostuu sidosryhmäyhteistyö, arvonluontia tarkasteltiin sidosryhmäteoreettisessa viitekehyksessä. Sidosryhmäteoriassa arvonluonti nähdään sidosryhmäsuhteissa tapahtuvana toimintana, jonka tuloksena voidaan luoda monimuotoista arvoa useille eri sidosryhmille. Vaikka kiertotalouden arvonluontikäsitykset vaikuttavat siihen, millä tavalla arvonluonti kiertotaloudessa käytännössä toteutuu, on niitä tutkittu toistaiseksi vain vähän. Sen vuoksi tässä tutkimuksessa selvitettiin arvonluonnin käsityksiä kiertotaloustoimijoiden puheeseen perehtymällä. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä siitä, millä tavalla arvoa ja arvonluontia kiertotaloustoimijoiden keskuudessa jäsennetään. Arvonluontidiskursseja tutkittiin kiertotalouden sidosryhmäyhteistyön kontekstissa. Tutkimusaineistona oli 13 kiertotaloustoimijan haastattelua, jotka on tuotettu kiertotalouden edistämiseen keskittyvän CICAT2025-hankkeen yhteydessä. Tutkimus perustuu sosiaalisen konstruktionismin käsitykseen, minkä mukaan kielenkäytöllä rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Aineistoa analysoitiin diskurssianalyysin keinoin keskittymällä kiertotaloustoimijoiden kielenkäyttöön, puhetapoihin ja sanavalintoihin. Tässä tutkimuksessa tunnistettiin viisi arvonluontidiskurssia, jotka ovat pragmaattinen, toimijakeskeinen, relationaalinen, solidaarinen ja transformatiivinen diskurssi. Pragmaattisen diskurssin merkityksissä korostuivat konkretia ja taloudellinen arvonluonti. Toimijakeskeisessä diskurssissa arvonluontia jäsennettiin yksilön ja organisaation toimijuudesta käsin, kun taas relationaalisessa diskurssissa korostuivat sidosryhmäyhteistyölle annetut merkitykset. Sen sijaan solidaarinen diskurssi tarkasteli arvonluontia metatasolla, planeetan ja ihmiskunnan näkökulmasta. Transformatiivisessa diskurssissa arvonluontia merkityksellistettiin yhteiskunnallisen muutoksen kautta. Diskursseissa arvonluontia jäsennettiin diskurssin mukaan joko kiertotalouskeskeisesti tai kestävyyskeskeisesti. Tutkimuksen tulokset tuovat esiin arvonluontidiskurssien kirjon ja tarjoavat siten keskeistä tietoa arvonluonnin käsityksistä erilaisille käytännön toimijoille. Tutkimustulokset osoittavat jatkotutkimustarpeen kiertotalouden arvonluonnin diskursiiviselle tutkimukselle sekä kiertotalouden sosiaalisten ulottuvuuksien tutkimiselle. Tulokset täydentävät kiertotalouden diskursiivisen tutkimuksen parissa tunnistettua tutkimusaukkoa syventäen ymmärrystä arvonluonnin käsityksistä. Lisäksi tutkimus tuo kiertotalouden arvonluontikirjallisuuteen kaivattua sidosryhmäkeskeistä ja sosiaalista näkökulmaa, mikä on oleellista etenkin kestävän kehityksen edistämisessä.