Huumeiden käyttöhuoneet Suomeen?: Retorinen diskurssianalyysi eduskunnan täysistunnon puheenvuoroista koskien huumeiden käyttöhuoneita

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee poliittista keskustelua kansalaisaloitteesta, joka pyrkii mahdollistamaan huumeiden käyttöhuonekokeilun. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, millä puhetavoilla käyttöhuoneita puolustetaan ja millä vastustetaan sekä selvittää, kuinka näissä puhetavoissa on luettavissa yhtäältä haittoja vähentävän ja toisaalta kriminalisointiin perustuvan huumepolitiikan välinen jännite. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii John Kingdonin (2003) tuottama jäsennys muutoksen monista virtauksista ja sosiaalinen konstruktionismi sekä sosiaalisten ongelmien määrittely. Sosiaalisia ongelmia ja todellisuutta tarkastellaan historian ja yhteiskunnallisen kontekstin kautta sekä kielellisesti rakentuvana. Poliittista muutosta käsitellään poliittisten virtausten kautta, kuvaamalla muutoksen moninaisia vaiheita ja prosessimuotoisuutta. Huumepoliittinen keskustelu käyttöhuoneista linkittyy aikaisempaan huumepoliittiseen keskusteluun ja suuntauksiin. Tutkimuksessa käydään läpi aikaisempia huumepoliittisia muutoksia ja suuntauksia. Tutkimuksen aineistona toimii eduskunnan täysistunnon puheenvuorot koskien kansalaisaloitetta huumeiden käyttöhuoneista. Aineiston analyysinmenetelmänä käytetään retorista diskurssianalyysia. Tutkimuksessa puheenvuorot asemoivat puhujat joko vastustavaan argumentaatiopositioon tai puolustavaan argumentaatiopositioon. Argumentaatiopositioita vahvistetaan tuottamalla diskursseja ja käyttämällä erilaisia retorisia keinoja. Tutkimuksen perusteella poliittinen puhe on polarisoitunutta, ja keskustelussa näkyy jännite haittoja vähentävän ja kriminalisointiin perustuvan politiikan välillä. Puolustava argumentaatiopositio nojaa haittoja vähentävän -mallin kansanterveydellisiin perusteluihin ja ihmisoikeusnäkökulmaan. Vastustavan argumentaatioposition diskurssit perustelevat käyttöhuoneiden olevan joko moraalittomia, turhia tai toimimattomia. Täysistuntokeskustelussa nousseet diskurssit mukailevat jo tuttuja puhetapoja huumepolitiikasta.

This master’s thesis examines the political discussion surrounding a citizen initiative regarding the establishment of drug consumption rooms in Finland. The specific research questions are to investigate the discourse strategies used to both advocate for and oppose the establishment of consumption rooms, and to explore how these discourse strategies reflect the tension between harm reduction and criminalization-based drug policies. The theoretical framework of the study draws on John Kingdon's (2003) multiple-streams model, social constructionism, and the definition of social problems. Social problems and the nature of reality are examined through historical and societal contexts. Political change is addressed through multiple-streams model, depicting the various stages of change. The debate on drug policy regarding drug consumption rooms is linked to previous drug policy debates and trends. The study reviews previous drug policy changes and strategies. The data for this study has been collected from Parliament's plenary session speeches regarding the citizen initiative for drug consumption rooms in Finland. The method of analysis used for the data is rhetorical discourse analysis. In the study, the interventions position the speakers either in an opposing argumentation position or in a defending argumentation position. Argumentation positions are reinforced by producing discourses and employing various rhetorical devices. Based on the study, political discussion is polarized, and the debate reflects tension between harm reduction and criminalization-based policies. The defending position relies on the principles of harm reduction: public health and human rights perspective. Discourses in the opposing position justify consumption rooms as either immoral, unnecessary, or ineffective. The discourses emerging from the plenary session repeat familiar ways of speaking about drug use and drug policy.