"Silleen et just vaan puhuu toisilleen" – Nuorten käsitykset ja kokemukset seksuaalisesta suostumuksesta

Abstract

Rikoslain määritelmä raiskauksesta muutettiin vuoden 2023 alusta jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi ja lakimuutoksessa seksuaalirikokset määriteltiin suostumukseen perustuviksi. Julkinen keskustelu seksuaalisesta suostumuksesta lisääntyi ja yleistyi lakialoitteen ja -muutoksen aikaan. Tutkielmassani pohdin seksuaalista suostumusta nuorten näkökulmasta. Nuorten seurustelusuhteita ei perinteisesti pidetä kovin vakavina tai pysyvinä, mutta nuoret tarjoavat mahdollisuuden tarkastella seksuaalisen suostumuksen nykytilaa sekä mahdollisia muutoksia ihmisten käsityksissä. Tutkielmassani tarkastelen Kiistelty Suostumus -hankkeen keräämää haastatteluaineistoa diskurssianalyysin avulla kartoittaen, millaisia käsityksiä ja kokemuksia nuorilla on seksuaalisesta suostumuksesta. Tarkasteluni kohdistuu nuorten kuvaamiin tekijöihin ja tilanteisiin sekä siihen, millä tavoin seksuaalinen suostumus esiintyy nuorten arkisissa kohtaamisissa. Nuorten kertomien abstraktien kuvausten sekä heidän omien kokemustensa kuvailussa tarkastelen myös heidän suhtautumistaan seksuaaliseen suostumukseen käsitteenä. Suostumuksen piirteiden kartoittamisen lisäksi vertaan nuorten puheessa esiintyviä diskursseja tutkimuskirjallisuudessa esiintyneisiin ilmiöihin pohtien näiden esiintymistä Suomessa nuorten keskuudessa. Tutkielma alkaa lyhyellä johdannolla, josta siirryn käsittelemään seksuaalista suostumusta käsitteenä sekä tutkimusta aiheen ympärillä. Tutkielman kannalta keskeisiä käsitteitä ovat seksuaalinen toimijuus, seksuaalinen myöntyminen, seksuaaliset käsikirjoitukset sekä kommunikatiivinen seksuaalisuuden malli. Tutkimuskirjallisuuden esittelyn jälkeen siirryn aineiston sekä tutkielman metodologian ja metodien käsittelyyn. Aineisto koostuu kahdeksasta ryhmähaastattelusta sekä neljästä yksilöhaastattelusta. Haastateltavat opiskelivat yläkoulussa, lukiossa sekä ammattikoulussa. Metodologisena lähestymistapana sitoudun feministiseen metodologiaan, jota toteutan esimerkiksi kuvaamalla standpoint-teorian valossa suhdettani käyttämääni haastatteluaineistoon. Tutkimusmenetelmänä olen hyödyntänyt kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla tarkastelen, millaiset puhetavat nuorten kertomuksissa toistuvat ja miten ne yhdistyvät tutkimuskirjallisuuteen sekä julkiseen keskusteluun seksuaalisesta suostumuksesta. Aineiston ja metodien esittelyn jälkeen seuraa tutkielman analyysi sekä tulososio, joissa kuvaan keskeisiä diskursseja, niiden suhdetta tutkimuskirjallisuuteen, aineistosta nousevia ilmiötä sekä tarvetta tulevalle tutkimukselle. Analyysissä aineistosta korostuivat kuusi keskeistä diskurssia: puhumisen merkityksen korostaminen, vihjeiden antaminen suostumuksesta, seksuaalisen aktin luonnollisuus, luottamus ja kunnioitus, neitsyyden menettäminen ja avoin ja muuttuva suhtautuminen seksuaalisuuteen. Aineisto koostui laajasta kirjosta nuorten erilaisia ajattelutapoja, joissa tieto ja näkemykset seksuaalisesta suostumuksesta vaihtelivat paljon. Nuorten kokemukset olivat pitkälti yhteneväiset aiemmassa kirjallisuudessa kuvattuihin tapoihin viestiä suostumuksesta sekä puhumisen kuin myös vihjeiden kautta. Puheessaan nuoret korostivat vahvasti sukupuolittuneita rooleja sekä erilaista suhtautumista nuorten miesten ja naisten seksuaaliseen aktiivisuuteen. Luottamuksen ja kunnioituksen rakentaminen suhteessa vaikuttivat lisäävän nuorten halua suostua seksuaaliseen aktiin. Lisäksi ne lisäsivät erityisesti nuorten naisten kokemusta turvallisuudesta. Nuoret korostivat aineistossa pitkälti tilanteiden luonnollisuutta, joka voi kuvata suostumuksen ilmaisemista, mutta toisaalta herättää huolen siitä, selvitetäänkö toisen suostumusta riittävästi. Tutkielman lopputulemana totean, että nuoret tarvitsevat edelleen eroottista- tai seksuaalikasvatusta, joka tukee heidän seksuaalista toimijuuttaan. Tämä myötä suostumusta voitaisiin vahvemmin toteuttaa kommunikatiivisen seksuaalisuuden mallin mukaisesti.