"Ihan sama kuka lapsiasi kasvattaa, kunhan se on kuntalainen": Varhaiskasvatuksen työntekijä kuntalaisena

Abstract

Tämä narratiivinen tutkimus tarkastelee kuntalaisuutta tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksessa työskentelevä henkilö sekä asuu että työskentelee samalla pienellä paikkakunnalla. Tutkimus paikantuu varhaiskasvatuksen ja kuntatutkimuksen rajapinnoille. Paikallisen varhaiskasvatuksen työntekijän elämää sävyttävät erilaiset roolit kuntayhteisössä, jotka voivat tuoda mukanaan yllättäviäkin tilanteita, tunteita, haasteita ja mahdollisuuksia. Yksilön identiteetit muovautuvat erilaisten roolien kautta, ja roolien ja identiteettien ristiriidat näyttäytyvät työntekijöiden elämässä eri tavoin. Tutkimus pyrkii jäsentämään ja luomaan ymmärrystä näiden moninaisten roolien merkityksistä varhaiskasvatuksen työntekijän elämään pienessä kunnassa. Tutkimuksessa haastateltiin 12:ta pienessä asuinkunnassaan työskentelevää varhaiskasvatuksen työntekijää ympäri Suomen. Tutkimukseen osallistui edustajia kolmesta varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvasta ammattikunnasta: varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen lastenhoitajia sekä varhaiskasvatuksen johtajia. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisin teemahaastatteluin, ja aineisto analysoitiin narratiivisen sisällönanalyysin keinoin. Kuntalaisuuden ja varhaiskasvatuksen työntekijän ammatillisen aseman tuottamia risteäviä rooleja tarkastellaan tutkimuksessa Goffmanin (1971) arkielämän rooliteorian valossa. Tutkimuksen tulokset osoittivat kaksoisroolituksen kuntalaisena ja työntekijänä tuottavan paikallisen varhaiskasvatuksen työntekijän elämään sekä jännitteitä ja haasteita, että etuja ja mahdollisuuksia. Erityisesti rooleihin ja identiteetteihin vaikuttivat yksilön elämäntilanne ja ammatillinen asema. Tutkimuksessa ilmeni merkittäviä rooleja kuntalaisena ja ammattilaisena. Roolit jakautuivat kahtia. Julkisia rooleja edustivat varhaiskasvatuksen ammattilainen, yhdistys- ja vapaaehtoistoimija sekä luottamushenkilö. Yksityisiin rooleihin puolestaan lukeutuivat vanhempi, sukulainen, tuttava ja ystävä, harrastaja, asukas ja kuluttaja sekä sosiaalisen median käyttäjä. Tutkimuksessa hahmottui lisäksi neljä identiteettityyppiä, jotka olivat päikyn täti 24/7, vetäytyjä, tasapainoilija ja junan tuoma. Jokainen identiteettityyppi rakentui identiteetille ominaisine piirteineen heijastaen moninaisten roolien vaikutuksia varhaiskasvatuksen työntekijän elämään. Tutkimustulokset välittävät asuinkunnassaan työskentelevälle tai sitä harkitsevalle varhaiskasvatuksen työntekijälle kokemuksellista näkökulmaa moninaisten roolien tuottamasta ilmiöstä. Tutkimus edesauttaa työntekijöitä tunnistamaan, jäsentämään ja ymmärtämään omia roolejaan ja niiden merkityksiä pienessä kunnassa kasvatusalan työntekijänä ja kuntayhteisön jäsenenä. Tutkimuksen tulokset herättävät kiinnostusta tutkia aihetta myös oman asuinkunnan ulkopuolella työskentelyn tai ulkopaikkakuntalaisen työntekijän näkökulmasta. Myös pienten kuntien pito- ja vetovoimatekijöitä olisi ajankohtaista tutkia tämänhetkisen varhaiskasvatuksen työntekijäpulan siivittämänä.