Asiakkaiden lemmikit aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön arjessa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten asiakkaiden lemmikit näkyvät arjen työssä. Tutkimustehtävä on jaettu kahteen kysymykseen, joista ensimmäinen on kiinnostunut lemmikin vaikutuksista asiakkaiden arkeen ja toinen siitä, miten sosiaalityöntekijät kokevat sosiaalityön valmiudet vastata asiakkaiden tarpeisiin lemmikkeihin liittyvissä tilanteissa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen aikuissosiaalityön perusperiaatteita, eläinten asemoitumista yhteiskunnassa, eläimiin ja sosiaalisiin ongelmiin pureutuvaa aiempaa tutkimusta sekä eläinavusteista työskentelyä. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka metodologinen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijää teemahaastattelun keinoin. Kaikki tutkimukseen osallistuneet haastateltavat työskentelevät erään hyvinvointialueen alaisuudessa. Haastatteluaineiston sisällönanalyysin perusteella sain muodostettua aineistosta neljä yläluokkaa: lemmikkien positiiviset vaikutukset, lemmikkeihin liittyvät haasteet, sosiaalityön keinot ja sovellettavat toimintamallit eläimiin liittyvissä tilanteissa sekä työntekijän osaaminen. Näiden yläluokkien alle jäsensin alaluokkia, joiden pohjalta olen rakentanut aineiston analyysin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Analyysin perusteella aineistosta oli eroteltavissa lemmikeistä koettuja merkittäviä hyötyjä omistajan hyvinvoinnin kannalta. Lemmikkien nähtiin myös edistävän työntekijän ja asiakkaan välisen luottamussuhteen syntymistä. Aineiston mukaan sosiaalityön ajateltiin toisaalta kunnioittavan eläinten oikeuksia ja omistajan ja lemmikin välistä suhdetta, toisaalta myös näiden vähättelyn riski nousi esiin. Työntekijöiden osaaminen lemmikkeihin liittyvissä asioissa oli hankittu omassa arjessa, eikä toimintaohjeita tai valmiita verkostoja työnantajan puolelta löytynyt. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää verkostotyön terävöittämisen suunnitteluun, perehdyttämisen suuntaviivojen pohtimiseen sekä lisäkoulutuksen tarpeen kartoitukseen.

This master's thesis deals with the experiences and views of social workers in adult social work on how clients' pets are seen in everyday work. The research task is divided into two questions, the first of which is interested in the effects of a pet on the clients' everyday life and the second on how social workers perceive social work's readiness to respond to clients' needs in pet-related situations. In the theoretical framework of the research, I examine the basic principles of adult social work, the positioning of animals in society, previous research on animals and social problems, and animal assisted intervention. The thesis is a qualitative study, the methodological material of which has been collected by interviewing six social workers in adult social work using thematic interview method. All interviewees who participated in the study worked under a certain Finnish welfare area during the interview. The interviews were carried out as individual interviews. Based on the content analysis of the interview material, I was able to form four upper categories from the material: positive effects of pets, challenges related to pets, social work methods and applicable operating models in animal-related situations, and personal employee skills. Under these upper categories, I organized subcategories. I have built the analysis of the material using material-oriented content analysis. Based on the analysis, it was possible to distinguish from the material significant benefits perceived from pets in terms of the owner's well-being. Pets were also seen to promote the creation of a relationship of trust between employee and client. According to the data, social work was thought to respect the rights of animals and the relationship between owner and pet on the one hand, on the other hand, the risk of underestimating these came to the fore. The employees' know-how in matters related to pets had been acquired in their own everyday life, and there were no guidelines or ready-made networks from the employer's side. The results of the research can be used for planning the clarification of the network work, considering orientation guidelines and mapping the need for additional training.