Kriittinen metafora-analyysi Vihreiden ja Perussuomalaisten periaateohjelmista
Kaukolammi, Eero (2024)
2024
Suomen kielen maisteriohjelma - Master's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244363
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma selvittää, minkälaisia ideologioita, asenteita ja valtasuhteita puolueiden periaateohjelmissa esiintyvä metaforinen kielenkäyttö välittää. Analysoin kahta periaateohjelmaa, Perussuomalaisten sekä Vihreiden. Metodina käytän kriittistä metafora-analyysiä. Esittelen kriittisen metafora-analyysin metodina sekä sen teoreettisen taustan. Esittelen myös lyhyesti puolueet sekä politiikan tutkijoiden käymää keskustelua politiikan mahdollisesta ”uudesta ajasta”. Analyysin lisäksi vertailen Perussuomalaisten ja Vihreiden periaateohjelmissa esiintyviä kognitiivisia metaforia sekä niistä nousevaa arvojärjestelmää.
Tutkimus on jatkoa kandidaatintutkielmalleni (Kaukolammi, 2023), jossa sovelsin kriittistä metafora-analyysiä SDP:n ja Kokoomuksen periaateohjelmien tutkimuksessa. Ennen kandidaatintutkielmaani puolueiden ohjelmissa esiintyvää metaforista kieltä ei ole Suomessa tutkittu.
Kriittinen metafora-analyysi näkee metaforan sekä kognitiivisena, diskursiivisena että pragmaattisena ilmiönä. Keskeinen kysymys on, mitä puolia ilmiöstä käytetty metafora korostaa. Metafora ikään kuin salakuljettaa ideologisia merkityksiä ymmärrykseemme asioista. Tutkimukseni kiintopisteenä on ennen kaikkea sellainen metaforinen kieli, jota emme yleensä tunnista metaforiseksi ja joka nähdäkseni kaikista tehokkaimmin piilottaa tekstin ideologisuuden. Metafora ei ole vain tehokeino tai kielellinen koriste, vaan ihminen ajattelee suurelta osin metaforisesti. Kyse ei ole vain konventionaalisesta kielestä vaan konventionaalisesta ajattelutavasta, jota kieli heijastaa. Ymmärrämme yhden asian toisen kautta, esimerkiksi elämän matkana. Tällöin elämän ”lähdealue”, käsitteistyksen ala, saa ”kohdealueekseen” matkan käsitteistyksen alan. Metafora on siis käsitteistyksen alojen välinen suhde, jossa kohdealueeseen assosioidaan asioita lähdealueesta.
Kriittisen metafora-analyysin kautta olen tunnistanut Vihreiden ja Perussuomalaisten periaateohjelmien metaforisesta kielestä viisi eri lähdealuetta. Nämä lähdealueet ovat matkan, kasvin, rakennuksen, konfliktin sekä inhimillisen persoonan lähdealueet. Viimeksi mainittu, personifikaatio, saa kaksi eri kohdealuetta, muut yhden. Näin periaateohjelmien metaforisesta kielestä on tunnistettavissa seuraavat kognitiiviset metaforat: "politiikka on matka", "talous on kasvi", "yhteiskunta on rakennus", "politiikka on konflikti", "talous on henkilö" ja "valtio on henkilö". Analyysini osoittaa, että aineistoni periaateohjelmissa esiintyvässä metaforisessa kielessä pyritään positiivisiin konnotaatioihin: matkaa tehdään eteenpäin, puolueen opastuksella, ja puolue suojelee kuulijaa politiikka-konflikteilta. Erityisen tärkeitä ovat tulokset personifikaatiosta: Vihreät ja Perussuomalaiset ymmärtävät talouden jossain määrin eri lähdealueen kautta. Toinen tärkeä tulos on se, että valtion personifikaatio noudattaa Lakoffin huomioita valtion personifikaatiosta perheen käsittein. Valtio siis ymmärretään joko huolehtivaisena tai vaativana ja itsenäisyyteen kannustavana vanhempana.
Tutkimus on jatkoa kandidaatintutkielmalleni (Kaukolammi, 2023), jossa sovelsin kriittistä metafora-analyysiä SDP:n ja Kokoomuksen periaateohjelmien tutkimuksessa. Ennen kandidaatintutkielmaani puolueiden ohjelmissa esiintyvää metaforista kieltä ei ole Suomessa tutkittu.
Kriittinen metafora-analyysi näkee metaforan sekä kognitiivisena, diskursiivisena että pragmaattisena ilmiönä. Keskeinen kysymys on, mitä puolia ilmiöstä käytetty metafora korostaa. Metafora ikään kuin salakuljettaa ideologisia merkityksiä ymmärrykseemme asioista. Tutkimukseni kiintopisteenä on ennen kaikkea sellainen metaforinen kieli, jota emme yleensä tunnista metaforiseksi ja joka nähdäkseni kaikista tehokkaimmin piilottaa tekstin ideologisuuden. Metafora ei ole vain tehokeino tai kielellinen koriste, vaan ihminen ajattelee suurelta osin metaforisesti. Kyse ei ole vain konventionaalisesta kielestä vaan konventionaalisesta ajattelutavasta, jota kieli heijastaa. Ymmärrämme yhden asian toisen kautta, esimerkiksi elämän matkana. Tällöin elämän ”lähdealue”, käsitteistyksen ala, saa ”kohdealueekseen” matkan käsitteistyksen alan. Metafora on siis käsitteistyksen alojen välinen suhde, jossa kohdealueeseen assosioidaan asioita lähdealueesta.
Kriittisen metafora-analyysin kautta olen tunnistanut Vihreiden ja Perussuomalaisten periaateohjelmien metaforisesta kielestä viisi eri lähdealuetta. Nämä lähdealueet ovat matkan, kasvin, rakennuksen, konfliktin sekä inhimillisen persoonan lähdealueet. Viimeksi mainittu, personifikaatio, saa kaksi eri kohdealuetta, muut yhden. Näin periaateohjelmien metaforisesta kielestä on tunnistettavissa seuraavat kognitiiviset metaforat: "politiikka on matka", "talous on kasvi", "yhteiskunta on rakennus", "politiikka on konflikti", "talous on henkilö" ja "valtio on henkilö". Analyysini osoittaa, että aineistoni periaateohjelmissa esiintyvässä metaforisessa kielessä pyritään positiivisiin konnotaatioihin: matkaa tehdään eteenpäin, puolueen opastuksella, ja puolue suojelee kuulijaa politiikka-konflikteilta. Erityisen tärkeitä ovat tulokset personifikaatiosta: Vihreät ja Perussuomalaiset ymmärtävät talouden jossain määrin eri lähdealueen kautta. Toinen tärkeä tulos on se, että valtion personifikaatio noudattaa Lakoffin huomioita valtion personifikaatiosta perheen käsittein. Valtio siis ymmärretään joko huolehtivaisena tai vaativana ja itsenäisyyteen kannustavana vanhempana.