Kasvikuvaus 2010- ja 2020-luvuilla ilmestyneissä kotimaisissa lasten tarinallisissa kuvatietokirjoissa

Abstract

Tutkielmassani käsittelen kasvikuvauksia kolmessa 2010– ja 2020-luvuilla ilmestyneessä lapsille suunnatussa tarinallisessa kuvatietokirjassa. Tavoitteenani on hahmottaa, kuinka kasvillisuus esitetään teoksissa sekä miten kasviaiheista tietoa välitetään. Tarkastelen myös kasveihin liitettyjä merkityksiä sekä sitä, pyrkivätkö teosten kasvikuvaukset lisäämään ymmärrystä kasveista merkityksellisenä lajina muiden elollisten lajien rinnalla. Kohdeteokseni ovat Marjo Nygårdin Kaikessa on itua – Siilin puutarhassa (2017), Reetta Niemelän kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama Nähdään majalla, kasviagentit (2018) sekä Laura Ertimon kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama Kiivetään puuhun – Matkataan kasvien kyydissä (2022). Tarkastelemissani teoksissa käsitellään kasvien elämää, lajityypillistä toimintaa sekä lajien välistä vuorovaikutusta. Tarinoiden miljööt kuitenkin vaihtelevat runsaasta puutarhasta urbaaniin lähiluontoon sekä metsämäiseen ympäristöön, minkä vuoksi kasvikuvaukset sekä kasveihin liitetyt merkitykset näyttäytyvät monipuolisina.

Tutkimukseni teoreettiset näkökulmat ovat kriittinen kasvitutkimus ja ekokritiikki. Kriittinen kasvitutkimus mielletään ekokritiikin yhdeksi tutkimushaaraksi, minkä takia teoriat käsittelevätkin samankaltaisia tutkimusongelmia. Kriittisen kasvitutkimuksen keskittyessä läheisemmin kasvillisuuteen liittyviin kysymyksiin hyödynnän sitä kirjallisuudentutkimuksen kontekstissa kohdeteosten kasvikuvauksia tarkastellessa. Ekokritiikin kautta havainnoin teoksissa luontoon kohdistettuja suhtautumistapoja sekä esityksiä monilajisesta kommunikaatiosta. Täydentävinä elementteinä tutkimuksessani hyödynnän myös lastenkirjallisuuden, kuvakirjallisuuden sekä tietokirjallisuuden lajitutkimusta. Näiden kautta käsittelen lapsille suunnattua tarinallista kuvatietokirjallisuutta kirjallisuudenlajina sekä sen keinoja välittää tietoa todellisuuden ilmiöistä yhdistämällä kuvaa ja sanaa sekä tarinallisuutta ja faktatietoa.

Tarkastelussani havaitsin, että teosten tekstissä ja kuvissa kasvit esitetään sekä tosielämässä elävän kasvillisuuden kaltaisina että erilaisia fiktiivisiä ominaisuuksia omaten. Tietokirjojen faktatietoon perustuvat kasvikuvaukset mahdollistavat esimerkiksi kasvilajien tunnistamisen sekä kasveille ominaisiin elämänmuotoihin ja kykyihin tutustumisen. Fiktiiviset piirteet taas ovat usein kytköksissä kasvien inhimillistämiseen eli antropomorfismiin, sillä osa kasveista esimerkiksi keskustelee yhteisellä kielellä inhimillisen kanssa. Toisaalta kyky käyttää jaettua kieltä myös antaa tarinoiden aktiivisille kasvihahmoille mahdollisuuden kertoa kasvien elämästä oman kasvilajinsa näkökulmasta käsin. Kaikkiaan kasvikuvauksissa kasvillisuutta kohtaan osoitetaan arvostusta ja kasvien elämää ylläpitävä merkitys tuodaan esiin, mutta yhtäältä kasvit käsitetään myös niiden tarjoamaa hyötyarvoa korostaen. Lisäksi teoksista on löydettävissä esityksiä monilajisesta kommunikaatiosta, sillä tarinoiden kasvit ovat vuorovaikutuksessa inhimillisten sekä inhimillistettyjen ja ei-inhimillisten muunlajisten eläinten kanssa.