Kestävän kehityksen huomiointi julkisten hankintojen hankintaprosessin alkuvaiheessa

Abstract

Kestävyysmurroksen myötä kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät huomiot ovat tulleet yhä enemmissä määrin huomioon yhteiskunnassamme, niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Kestävyysmurroksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä yhteiskunnallista murrosta, jossa kestävyyden ja vastuullisuuden ideologia on vahvistunut ja ilmennyt yhä voimakkaammin niin yksilöiden kuin organisaatioiden ja valtioiden toimintaan. Tällä murroksella on ollut luonnollisesti vaikutusta myös lainsäädäntöön. Julkiset hankinnat ovat yksi suurimmista julkisten varojen käyttömuodoista, ja niiden vaikutus markkinoilla tapahtuvaan kaupankäyntiin ja toimintaan on ilmeinen. Näin ollen julkisten hankintojen kestävyysnäkökulmia on syytä tutkia.

Tutkielman tarkoituksena on valottaa sitä, minkälaisia työkaluja ja mahdollisuuksia lainsäädäntö, erityisesti hankintalaki, antaa hankintayksiköille toteuttaa kestäviä hankintoja. Tutkielman pyrkimyksenä on tarkastella julkisiin hankintoihin liittyviä kestäviä tavoitteita, niin kansallisella kuin myös kansainvälisellä tasolla sekä tutkia. miten tavoitteita on implementoitu osaksi lainsäädäntöä. Hankintayksikköjen keinoja toteuttaa kestäviä hankintoja tarkastellaan erityisesti hankintaprosessin alkuvaiheissa. Riippumatta hankintamenettelystä, hankinnan suunnittelu ja muut alkuvaiheen toimenpiteet ovat hankinnan toteutumisen kannalta olennaisia. Esimerkiksi hankintayksikön tekemä virhe tarjouspyynnössä, saattaa aiheuttaa merkittäviä ongelmia voittajatarjouksen valinnassa. Hankintaprosessin alkuvaiheen tarkastelu on siten hyvin olennaista ja tärkeä osa kestävien hankintojen tarkastelua lainsäädännön kannalta. Tätä tukee myös hyvin tuore oikeuskäytäntö, jota tarkastellaan tutkielmassa lainsäädännön rinnalla. Oikeuskäytäntöä tarkasteltaessa pyritään hahmottamaan kestäviin hankintoihin liittyvien hankintayksiköiden työkalujen monimutkaisuutta sekä vaikeuksia.

Hankintayksikköjen toiminnan lisäksi tutkielmassa tarkastellaan perustason hankintaprosessin vaikeuksia ja niiden vaikutuksia kestävien hankintojen toteutumiseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa myös pohditaan sitä, miten organisaatioiden johdot ja johtoelinten tekemä priorisointi tukee hankintayksiköiden kestävää toimintaa.

Tutkielman metodina on käytetty lainoppia. Tutkielman tarkoituksena on selkeyttää hankintalakia ja selvittää hankintayksikköjä sitovia velvoitteita toteuttaa kestäviä hankintoja, jos sellaisia edes on. Tutkielman tarkoituksena on siten luoda tulkintaa hankintalaista ja tarkastella sitä, miten voimassa olevaa oikeutta on oikeuskäytännössä tulkittu ja sovellettu. Tutkielman tarkoituksena ei ole tuottaa ideoita, miten kestäviä hankintoja saisi tuotettua tehokkaammin tai miten kestävien hankintojen haasteita saisi vähennettyä. Lainopin rinnalla tutkielmassa käytetään siten myös empiiristä tutkimusmetodia.

Tutkielmasta ilmenee se, että hankintayksiköt eivät ole velvollisia ottamaan kestävyyden näkökulmia huomioon hankinnoissa, mutta lain tavoitteet sekä valmisteluaineistot siihen paljon kannustavat. Tutkielman havainnot myös korostavat sitä, että hankintayksiköille on annettu paljon keinoja ottaa kestävyyttä huomioon, kuten laatuvaatimukset, tekniset eritelmät sekä erinäiset raportit. Kaiken kaikkiaan tutkielman johtopäätökset osoittavat, että kestävien hankintojen toteutumisen kannalta hankintojen hyvä suunnittelutyö ja kattavien sekä laadukkaiden tarjouspyyntöjen tuottaminen on erityisen tärkeää.