Pilvipalveluiden käyttömallien vertailu
Toljamo, Samu (2024)
Toljamo, Samu
2024
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244344
Tiivistelmä
Pilvipalveluiden käyttömallin valinta on tärkeä osa pilvipalveluiden käyttöönottoa. Valinta käyttömallien välillä tulee tehdä huolellisesti, sillä käyttömallin vaihtamisesta aiheutuu merkittävästi kustannuksia. Tässä kandidaatintutkielmassa vertaillaan kolmea eri käyttömallia, jotka ovat julkinen pilvi, yksityinen pilvi sekä hybridipilvi. Käyttömalleja verrataan käyttäen neljää parametriä, jotka ovat kustannukset, tietoturvallisuus, skaalautuvuus ja luotettavuus. Työn tavoitteena on selvittää, miten eri parametrit vaikuttavat käyttömallin valintaan.
Tässä kandidaatintutkielmassa käydään ensin läpi pilvipalveluita yleisellä tasolla, jonka jälkeen on varsinainen käsittelyosa. Pääasiallisina lähteitä käytettiin tieteellisiä artikkeleita, mutta myös muulla kirjallisuudella täydennettiin aineistoa. Käsittelyosan jokaisessa luvussa pyrittiin hyödyntämään tieteellisiä julkaisuja mahdollisuuksien mukaan, mutta tätä edeltävässä osiossa hyödynnettiin lähinnä kirjallisuutta. Lähteiden hakemiseen käytettiin Google Scholar sekä Andor-palveluja.
Tämä kandidaatintutkielma osoittaa, ettei yksikään käyttömalli ole toista käyttömallia yksiselitteisesti parempi. Käyttömallia valitessa organisaation tulee ottaa huomioon organisaation nykyiset resurssit ja valita organisaatiolle itselleen tärkeät parametrit. Lisäksi organisaation olemassa olevat resurssit vaikuttavat myös siihen, kuinka sopivia eri käyttömallit ovat tietyn parametrin näkökulmasta katseltuna. Julkinen pilvi soveltuu erityisesti tilanteisiin, jossa organisaatiolla ei ole intressejä tehdä suurempia investointeja, laskentakapasiteetin kysyntä vaihtelee ja muut parametrit eivät rajaa julkisen pilven käyttöä pois. Yksityinen pilvi soveltuu tilanteisiin, joissa organisaatiolla on vakaa laskentakapasiteetin kysyntä, olemassa olevia laskentaresursseja tai tiukemmat vaatimukset muiden parametrien suhteen. Hybridipilvi mahdollistaa muiden käyttömallien tuomien etujen yhdistämisen, mutta toisaalta järjestelmän monimutkaisuus kasvaa.
Tässä kandidaatintutkielmassa käydään ensin läpi pilvipalveluita yleisellä tasolla, jonka jälkeen on varsinainen käsittelyosa. Pääasiallisina lähteitä käytettiin tieteellisiä artikkeleita, mutta myös muulla kirjallisuudella täydennettiin aineistoa. Käsittelyosan jokaisessa luvussa pyrittiin hyödyntämään tieteellisiä julkaisuja mahdollisuuksien mukaan, mutta tätä edeltävässä osiossa hyödynnettiin lähinnä kirjallisuutta. Lähteiden hakemiseen käytettiin Google Scholar sekä Andor-palveluja.
Tämä kandidaatintutkielma osoittaa, ettei yksikään käyttömalli ole toista käyttömallia yksiselitteisesti parempi. Käyttömallia valitessa organisaation tulee ottaa huomioon organisaation nykyiset resurssit ja valita organisaatiolle itselleen tärkeät parametrit. Lisäksi organisaation olemassa olevat resurssit vaikuttavat myös siihen, kuinka sopivia eri käyttömallit ovat tietyn parametrin näkökulmasta katseltuna. Julkinen pilvi soveltuu erityisesti tilanteisiin, jossa organisaatiolla ei ole intressejä tehdä suurempia investointeja, laskentakapasiteetin kysyntä vaihtelee ja muut parametrit eivät rajaa julkisen pilven käyttöä pois. Yksityinen pilvi soveltuu tilanteisiin, joissa organisaatiolla on vakaa laskentakapasiteetin kysyntä, olemassa olevia laskentaresursseja tai tiukemmat vaatimukset muiden parametrien suhteen. Hybridipilvi mahdollistaa muiden käyttömallien tuomien etujen yhdistämisen, mutta toisaalta järjestelmän monimutkaisuus kasvaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10476]
