Sote-uudistuksen vaikutus kuntien roolin muutokseen: Tapausesimerkkeinä Heinola, Kauniainen, Pelkosenniemi ja Vantaa
Kyllönen, Pinja (2024)
Kyllönen, Pinja
2024
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234221
Tiivistelmä
Vuoden 2023 alusta käynnistyneessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuut ovat siirtyneet kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille 21:lle hyvinvointialueelle. Sote- uudistuksen vaikutukset näkyvät kunnissa paitsi palveluiden järjestämisvastuun vähenemisenä, myös muutenkin niiden toiminnassa ja taloudessa. Uudistus merkitsee uutta suuntaa kuntamurrokselle, ja kuntien perustehtävä tulee jatkossa määrittymään muiden kuin sen palvelutehtävän pohjalta. Tämän tutkimuksen aiheena on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutus kuntien roolin muutokseen, ja tapausesimerkkeinä ovat Heinola, Kauniainen, Pelkosenniemi ja Vantaa. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan sitä, miten esimerkkikunnissa suhtaudutaan uudistuksesta seuranneeseen muutokseen sekä sen vaikutuksiin kunnan tulevaisuuteen. Edellä esitetyn perusteella tämän tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat: 1.) Miten sote-uudistus muuttaa tutkimukseen valittujen kuntien rooleja? 2.) Miten esimerkkinä olevissa kunnissa suhtaudutaan sote-uudistuksesta seuranneeseen muutokseen ja sen vaikutuksiin kunnan tulevaisuuteen? Tutkimuksen pääkysymyksiä tukevina osakysymyksinä ovat lisäksi: 3.) Millaisia muutoksia esimerkkinä olevissa kunnissa on tapahtunut sote-uudistuksen myötä? sekä 4.) Vaikuttaako sote-uudistus esimerkkinä oleviin kuntiin keskenään erilaisella tavalla?
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin empiiristä analyysia. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita, joissa haastateltiin esimerkkikuntien johtavia viranhaltijoita. Neljä tapausesimerkkiä eli tutkimukseen valittua kuntaa muodostivat lähtökohdan tarkastelulle, jossa kuvataan myös tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisten kuntien roolin muodostumiseen sekä niiden uudistumiskykyyn. Tuloksia tarkasteltiin teoriaohjautuvuuden kautta, jossa analyysi muodostettiin teoreettisen viitekehyksen perusteella mutta myös aineistoista esille nousseiden havaintojen perusteella.
Tutkimuksen tuloksien mukaan esimerkkikuntien rooli on muuttunut sote-uudistuksen seurauksena, ja muutos on mahdollistanut keskittymisen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisiin tehtäviin. Vahvistuvana roolina voidaan jokaisessa esimerkkikunnassa pitää elinvoimaroolia, mutta myös muut niiden roolit ovat saaneet suuremman painoarvon. Vaikka esimerkkikunnissa ovat painottuneet saman tyyppiset roolit, toiminnan painopisteet silti vaihtelevat keskenään. Esimerkkikunnissa suhtaudutaan sote-uudistukseen sekä sen vaikutuksiin kunnan tulevaisuuteen enimmäkseen positiivisesti, vaikka etenkin rahoitusjärjestelmän muutokset aiheuttavat huolta toimintaedellytyksien turvaamisesta. Tutkimuksen perusteella sote-uudistus on vaikuttanut esimerkkikuntiin keskenään erilaisella tavalla, sillä sen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen eivät ole symmetrisiä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin empiiristä analyysia. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita, joissa haastateltiin esimerkkikuntien johtavia viranhaltijoita. Neljä tapausesimerkkiä eli tutkimukseen valittua kuntaa muodostivat lähtökohdan tarkastelulle, jossa kuvataan myös tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisten kuntien roolin muodostumiseen sekä niiden uudistumiskykyyn. Tuloksia tarkasteltiin teoriaohjautuvuuden kautta, jossa analyysi muodostettiin teoreettisen viitekehyksen perusteella mutta myös aineistoista esille nousseiden havaintojen perusteella.
Tutkimuksen tuloksien mukaan esimerkkikuntien rooli on muuttunut sote-uudistuksen seurauksena, ja muutos on mahdollistanut keskittymisen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisiin tehtäviin. Vahvistuvana roolina voidaan jokaisessa esimerkkikunnassa pitää elinvoimaroolia, mutta myös muut niiden roolit ovat saaneet suuremman painoarvon. Vaikka esimerkkikunnissa ovat painottuneet saman tyyppiset roolit, toiminnan painopisteet silti vaihtelevat keskenään. Esimerkkikunnissa suhtaudutaan sote-uudistukseen sekä sen vaikutuksiin kunnan tulevaisuuteen enimmäkseen positiivisesti, vaikka etenkin rahoitusjärjestelmän muutokset aiheuttavat huolta toimintaedellytyksien turvaamisesta. Tutkimuksen perusteella sote-uudistus on vaikuttanut esimerkkikuntiin keskenään erilaisella tavalla, sillä sen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen eivät ole symmetrisiä.