"Herää kysymys, mitä hän viestii kasvatettavilleen" : Oppilaiden vanhempien oletuksia opettajien ulkoisesta olemuksesta sekä sen yhteydestä opettajien ammattitaitoon
Marjamäki, Nea (2024)
Marjamäki, Nea
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244313
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia olettamuksia eli stereotypioita oppilaiden vanhemmilla on liittyen opettajien ulkoiseen olemukseen sekä ajattelevatko vanhemmat opettajien ulkonäöllä olevan yhteys heidän ammattitaitoonsa. Vaikka ulkoinen olemus on tutkimuksen pääkäsite, selkeyden vuoksi tutkimuksessa käytetään ulkonäköä ja ulkoista olemusta synonyymeina keskenään ulkonäön kattaessa suurimman osan ulkoisen olemuksen osa-alueista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan ulkonäköä yleisemmin ilmiönä ja eritellään muita tutkimuksen kannalta olennaisia käsitteitä. Jälkimmäisessä taas käsitellään opettajista muodostuneita mielikuvia, sekä millä tavoilla ulkonäkö on vaikuttanut opettajan ammatissa.
Tutkimus on laadullinen ja se on toteutettu fenomenografiaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin alkuvuodesta 2024 kyselylomakkeella ja siihen vastasi 23 vanhempaa. Kyselyyn vastanneiden lapsen tai lasten tuli olla alakoulu-, yläkoulu- tai lukio/ammattikouluikäisiä. Aineisto analysoitiin jaottelemalla vastaukset kuvauskategorioihin, ja tutkimuksen tuloksena muodostui kaksi erilaista kuvauskategoriajärjestelmää.
Ensimmäinen kuvauskategoriajärjestelmä muodostui niiden vastausten perusteella, jotka käsittelivät opettajan ulkoiseen olemukseen liittyviä stereotypioita. Tähän järjestelmään kategorioita muodostui kaiken kaikkiaan kuusi, joista olemus pitää sisällään myös alakategorioita. Toisen kuvauskategoriajärjestelmän kategoriat muodostuivat niistä vastauksista, joissa opettajan ulkoisella olemuksella nähtiin olevan yhteys tämän ammattitaitoon. Toisen kuvauskategoriajärjestelmän esittelyn jälkeen käydään läpi vielä niiden vanhempien vastauksia, jotka eivät nähneet ulkonäöllä olevan yhteyttä opettajan ammattitaitoon.
Tulokset osoittavat, että vanhemmilla on paljon erilaisia stereotypioita liittyen opettajien ulkonäköön. Stereotypiat liittyivät muun muassa opettajien vaatteisiin, meikkiin, hiustenlaittoon ja persoonallisuuden näkymiseen. Vastauksissa korostui erityisesti oletukset siisteydestä ja hygieenisyydestä. Ulkonäöllä koettiin olevan yhteys ammattitaitoon ammatillisuuden, elämänhallinnan, kasvatusroolin tai iän tuomien mahdollisten haasteiden kautta, mutta joukossa oli myös vanhempia, jotka kertoivat ensivaikutelman ammattitaidosta muodostuvan muista kuin ulkonäköön liittyvistä tekijöistä. The purpose of this study was to find out what assumptions or stereotypes parents of students have about teachers' appearance and whether they think that teachers' appearance is related to their professionalism. Although appearance is the main concept of the study, for the sake of clarity, the study uses appearance and external appearance as synonyms, as appearance covers most aspects of external appearance.
The theoretical framework of the study is divided into two parts. The first section looks at appearance as a more general phenomenon and introduces other concepts relevant to the study. The second deals with the perceptions of teachers and the ways in which appearance affects the teaching profession.
The research is qualitative and has been conducted using phenomenography. The data was collected in early 2024 through a questionnaire and was answered by 23 parents. The data was analysed by dividing the responses into descriptive categories, and the survey resulted in two different descriptive category systems.
The first system of descriptive categories was formed on the basis of the responses concerning stereotypes related to the teacher's appearance. This system consisted of six categories in total, of which appearance also includes subcategories. The categories of the second system of descriptive categories were formed from the responses where the teacher's appearance was perceived to be related to his/her professionalism. After the presentation of the second system of descriptive categories, the responses of parents who did not see a link between appearance and the teacher's professionalism will be discussed.
The results show that parents have a wide range of stereotypes about the appearance of teachers. Assumptions about cleanliness and hygiene were particularly prominent in the responses. Appearance was perceived to be linked to professionalism through professionalism, life management, educational role or the potential challenges of age, but there were also parents who reported that their first impression of professionalism was formed by factors other than appearance.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan ulkonäköä yleisemmin ilmiönä ja eritellään muita tutkimuksen kannalta olennaisia käsitteitä. Jälkimmäisessä taas käsitellään opettajista muodostuneita mielikuvia, sekä millä tavoilla ulkonäkö on vaikuttanut opettajan ammatissa.
Tutkimus on laadullinen ja se on toteutettu fenomenografiaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin alkuvuodesta 2024 kyselylomakkeella ja siihen vastasi 23 vanhempaa. Kyselyyn vastanneiden lapsen tai lasten tuli olla alakoulu-, yläkoulu- tai lukio/ammattikouluikäisiä. Aineisto analysoitiin jaottelemalla vastaukset kuvauskategorioihin, ja tutkimuksen tuloksena muodostui kaksi erilaista kuvauskategoriajärjestelmää.
Ensimmäinen kuvauskategoriajärjestelmä muodostui niiden vastausten perusteella, jotka käsittelivät opettajan ulkoiseen olemukseen liittyviä stereotypioita. Tähän järjestelmään kategorioita muodostui kaiken kaikkiaan kuusi, joista olemus pitää sisällään myös alakategorioita. Toisen kuvauskategoriajärjestelmän kategoriat muodostuivat niistä vastauksista, joissa opettajan ulkoisella olemuksella nähtiin olevan yhteys tämän ammattitaitoon. Toisen kuvauskategoriajärjestelmän esittelyn jälkeen käydään läpi vielä niiden vanhempien vastauksia, jotka eivät nähneet ulkonäöllä olevan yhteyttä opettajan ammattitaitoon.
Tulokset osoittavat, että vanhemmilla on paljon erilaisia stereotypioita liittyen opettajien ulkonäköön. Stereotypiat liittyivät muun muassa opettajien vaatteisiin, meikkiin, hiustenlaittoon ja persoonallisuuden näkymiseen. Vastauksissa korostui erityisesti oletukset siisteydestä ja hygieenisyydestä. Ulkonäöllä koettiin olevan yhteys ammattitaitoon ammatillisuuden, elämänhallinnan, kasvatusroolin tai iän tuomien mahdollisten haasteiden kautta, mutta joukossa oli myös vanhempia, jotka kertoivat ensivaikutelman ammattitaidosta muodostuvan muista kuin ulkonäköön liittyvistä tekijöistä.
The theoretical framework of the study is divided into two parts. The first section looks at appearance as a more general phenomenon and introduces other concepts relevant to the study. The second deals with the perceptions of teachers and the ways in which appearance affects the teaching profession.
The research is qualitative and has been conducted using phenomenography. The data was collected in early 2024 through a questionnaire and was answered by 23 parents. The data was analysed by dividing the responses into descriptive categories, and the survey resulted in two different descriptive category systems.
The first system of descriptive categories was formed on the basis of the responses concerning stereotypes related to the teacher's appearance. This system consisted of six categories in total, of which appearance also includes subcategories. The categories of the second system of descriptive categories were formed from the responses where the teacher's appearance was perceived to be related to his/her professionalism. After the presentation of the second system of descriptive categories, the responses of parents who did not see a link between appearance and the teacher's professionalism will be discussed.
The results show that parents have a wide range of stereotypes about the appearance of teachers. Assumptions about cleanliness and hygiene were particularly prominent in the responses. Appearance was perceived to be linked to professionalism through professionalism, life management, educational role or the potential challenges of age, but there were also parents who reported that their first impression of professionalism was formed by factors other than appearance.