Opiskelijavalintauudistus Suomalaisessa opettajankoulutuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kahden eri opiskelijavalintaväylän kautta valikoituneiden luokanopettajaopiskelijoiden opiskelukokemuksia ja opintoihin kiinnittymistä, sekä koulutusvalinnan onnistumista. Tutkimus tarkastelee tämän pohjalta millaisina luokanopettajaopiskelijoiden kokemukset näyttäytyvät, kun niitä peilataan vuoden 2020 opiskelijavalintauudistuksen tavoitteisiin. Aiemmat tutkimukset opiskelijavalintauudistuksesta osoittavat, että yhä useampi hyväksytty ja paikan vastaanottanut hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Myös valintatavalla on todettu olevan yhteys opinnoissa menestymiseen ensimmäisenä vuonna. luokanopettajaopiskelijoiden Millaisena opintoihin valintatapa kiinnittymisessä näyttäytyy ja opiskelijavalintauudistuksessa koulutusvalinnan onnistumisessa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten eri valintakoereittiä (todistusvalinta ja kirjallinen VAKAVA-koe) opiskelemaan tulleiden kokemukset eroavat perus- ja aineopinnoissa, monialaisissa- sekä tutkimusmenetelmäopinnoissa? 2. Onko koulutusvalinnan onnistumisessa ja opintoihin kiinnittymisessä eroja todistusvalinnan ja VAKAVA-valintakokeen kautta valikoituneilla opiskelijoilla?

Tutkimuskohteena olivat Tampereen yliopistossa lukuvuonna 2020–2022 opintonsa aloittaneet luokanopettajaopiskelijat, jotka vastasivat sähköisen kyselylomakkeeseen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla helmikuussa 2023. Tutkimus pohjautuu fenomenologiseen tieteenfilosofiaan. Tutkimus on kokemuksien ymmärtämiseen pyrkivä, mikä asemoikin tutkimustavan laadulliseksi ja aineistolähtöiseksi. Analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin välimuoto. Aineiston tulkinnassa käytettiin aiempia tutkimuksia ja teoriaa tukemaan tutkimuksesta tehtyjä tulkintoja.

Luokanopettajaopiskelijoiden opiskelukokemuksia voitiin analyysin perusteella jakaa neljään eri päätemaan liittyen tutkimuskysymyksiin; opintojen eteneminen ja koulutuskokemukset, muuttunut käsitys opettajuudesta, opintoihin ja koulutusvalintaan kiinnittyminen, sekä iän vaikutus opinnoissa etenemiseen ja niihin kiinnittymiseen. Maininnat ja kokemukset vaihtelivat hieman valintaväylän mukaan, ja lähes jokaiseen tuli sekä myönteisiä, että kielteisiä kokemuksia. Todistusvalinnalla ja kirjallisen valintakokeen kautta valikoituneilla opiskelijoilla ei kokemuksissa oltu tulkittavissa selkeitä eroja. Todistusvalinnalla valikoituneet silti kuvasivat opintojaan haastavammiksi ja kuormittavimmiksi kuin kirjallisen valintakokeen kautta valikoituneet. Opintoihin kiinnittymiseen vaikuttivat opintojen sujuvuus, koulutusvalinnan onnistuminen, opintojen merkityksellisyys, kuulumisen tunne, sekä epävarmuus tulevasta. Opintoihin kiinnittymisellä ei myöskään ollut selkeitä eroja näillä kahden valintaväylän (VAKAVA-koe ja todistusvalinnan) opiskelijoiden kokemuksissa. Todistusvalinnan kautta valikoituneet kuvasivat kuitenkin opintojaan useammin merkityksettömiksi kirjallisen valintakokeen kautta valikoituneisiin verrattuna. Tutkimuksessa voitiin tulkita myös opintojen aloitusiällä olevan vaikutusta siihen, miten opintojen haastavuuden ja opintoihin kiinnittymisen kokee. Nuoremmat opiskelijat kokivat opintonsa haastavammiksi ja heidän voitiin tulkita olevan heikommin opintoihinsa kiinnittyneitä vanhempiin opiskelijoihin verrattuna.