”Valittu kansani kuunnelkaa, Antti Tapani teidät pelastaa”: Intertekstuaalisuus, puhujakuvat ja huumori Antti Tuiskun Valittu kansa -albumilla

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani suomalaisen poptähden Antti Tuiskun Valittu kansa -albumia (2020). Albumi on uskonnollisten kytköstensä vuoksi herättänyt mielenkiintoa sekä populaarikulttuurissa että teologien parissa. Albumia tarkastelleet teologit eivät ole kuitenkaan käyttäneet lyriikantutkimuksen välineitä analyysissään, vaan keskittyneet oman alansa metodeihin. Tämä jättää albumin analysoinnista paljon ulkopuolelle, ja tässä työssäni pyrinkin tuomaan esille niitä aspekteja, joita teologit eivät ole huomioineet kohdeaineistoani tarkastellessa.

Kohdeaineistonani toimii Antti Tuiskun Valittu kansa -albumin lyriikat, joita tarkastelen lyriikantutkimuksen metodein irrotettuina niiden musikaalisesta esityksestä. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millaisia intertekstuaalisia viittauksia lyriikoissa on, ja millaisia merkityksiä viittaukset kantavat? 2. Miten lyriikoiden puhujat käyttävät uskonnollista kieltä ja millaisena puhujat näyttäytyvät lyriikoiden vastaanottajalle? 3. Miten satiiri ja parodia rakentuvat ja mihin ne kohdistuvat lyriikoissa intertekstuaalisten kytkösten ja puhujien käyttämän kielen kautta? Pyrin nostamaan esille intertekstuaalisten kytkösten, puhujien ja huumorin tarkastelun tärkeyden kohdeaineistoni analyysin kannalta. Olen valinnut käsiteltäväksi kohdeaineistostani muutaman kappaleen per analyysiluku, pitääkseni työni tarpeeksi tiiviinä, ja nämä valinnat olen perustellut jokaisen analyysilukuni alussa. Tuon työssäni myös esille sen, kuinka kaikki käsittelemäni aiheet ovat koko kohdeaineistoni kattavia, ja siksi käsittelenkin aineistoa myös teoskokonaisuutena.

Analyysini pohjautuu tutkimuskysymyksilleni siten, että pyrin jokaisessa analyysiluvussani vastaamaan aina yhteen tutkimuskysymyksistäni. Intertekstuaalisia kytköksiä tarkastellessa käsittelen kappaleita ”Valittu kansa”, ”Kahvia ja pullaa” sekä ”Jumalan kämmenellä”. Pyrin työssäni analysoimaan näiden kappaleiden keskeisten intertekstuaalisten kytkösten kantamia merkityksiä teoskokonaisuuden kannalta. Lyriikoiden puhujia tutkiessani keskityn ”Pidä tunkkis” ja ”Kerran vuodes kirkkoon” -kappaleisiin, nostaen esille niiden puhujien erot ja samankaltaisuudet. Tarkastelen puhujien käyttämää uskonnollista kieltä, erityisesti rukouksen ja tunnustuksen lajien kautta. Viimeisessä analyysiluussani käsittelen ”Kerran vuodes kirkkoon” ja ”Jesse on mun frendi” -kappaleissa esiintyvää huumoria, erityisesti satiiria ja parodiaa. Pyrin esittelemään sen, mihin satiiri ja parodia näissä kappaleissa kohdistuvat.

Analyysini kautta tuon esille sen, millaisia merkityksiä käsittelemäni intertekstuaalisuus, puhujakuvat ja huumori rakentavat kohdeaineistossani. Tutkimuskysymysteni aiheet liittyvät vahvasti toisiinsa, ja johtopäätöksissäni pyrinkin tuomaan esille käsittelemieni aiheiden kytkökset toisiinsa. Uskonnollisen kielen aspektit kohdeaineistossani pohjaavat lyriikoiden inetrtekstuaalisiin kytköksiin, ja sekä puhujakuvat että intertekstuaalisuus rakentavat huumoria albumilla.