Signalling of Misunderstandings in English as a Business Lingua Franca: A Function-to-Form Corpus Study
Inkeröinen, Ella (2024)
2024
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244310
Tiivistelmä
The research project presented in this thesis investigates the forms speakers of English as a Business Lingua Franca (BELF) use to signal problems of understanding. Patterns emerging in relation to the social contexts of the signals’ usage, namely the speech event types as well as inter-speaker acquaintedness and power levels, are also studied. The project utilises data from the Professional Business domain of the VOICE corpus.
Prior to this investigation, English as a Lingua Franca (ELF) misunderstandings have been explored through the conversation analysis framework. In this study, a function-to-form approach to corpus pragmatics is taken in order to broaden the scope of knowledge on the topic.
Contrary to the initial hypotheses based on earlier studies on ELF misunderstandings in the situational contexts of private and academic talk, a relatively high number of misunderstanding signals were discovered in the data. The most common types of signals were found to be minimal queries, with other explicit signals such as metalinguistic comments, hypothesis forming, and repetition also being numerous in the data. As a potential explanation to the comparably high number of misunderstanding signals in this study, as well as the specific forms they take, notions related to BELF users’ pragmatic competence and preference for enhanced explicitness and clarity, as well as the practice of not ‘letting it pass’ (cf. Firth 1996, Tsuchiya & Handford 2014) are explored. The results also suggest that a wider range of signalling types is available to speakers in more acquaintedness contexts.
The findings of the project support earlier research in suggesting that BELF speakers in the contexts represented in the VOICE corpus can be seen as adept in employing diverse linguistic forms in their utilisation of language as a part of their professional toolset. In providing a systematic analysis of the way business professionals negotiate problematic understanding, this thesis seeks to contribute to the body of research viewing (B)ELF as situationally adapted and motivated by functional matters. Tätä opinnäytetyö tarkastelee väärinymmärrysten viestimiseksi käytettyjä ilmaisuja BELF- kommunikaatiossa (engl. English as a Business Lingua Franca). Tutkimus käsittelee myös puhetapahtumatyyppien sekä puhujien välisen tuttuuden ja valtatasapainon yhteyksiä väärinymmärrysten ilmaisujen käyttöön. Tutkimuksen aineisto on peräisin VOICE-korpuksen (2021) liiketoiminnan osuudesta. Tuloksia tarkastellaan sekä laadullisesti että määrällisesti.
Aikaisemmat ELF-tutkimukset ovat käsitelleet väärinymmärryksiä keskusteluanalyysin viitekehyksestä akateemisten ja yksityisten keskustelujen kontekstissa, kun taas tässä tutkimuksessa hyödynnetään funktiolähtöistä metodologiaa (engl. function-to-form) korpusavusteisen pragmatiikan työkaluna. Aiempien tutkimusten tulosten perusteella muodostetun hypoteesin vastaisesti tämän tutkimuksen aineistossa esiintyi verrattain suuri määrä väärinymmärrysten ilmaisuja. Eniten aineistossa esiintyi lyhyitä ja yksitulkintaisia ilmaisuja; myös metalingvistisiä kommentteja, alustavia vastauksia sekä ongelmallisten elementtien toistoa esiintyi huomattavasti. Mahdollisena selityksenä tälle voidaan pitää BELF:in käyttäjien pragmaattisia taitoja sekä pyrkimystä selkeyteen ja ongelmiin puuttumiseen (vrt. Firth 1996, Tsuchiya & Handford 2014). Tulosten perusteella puhujat myös käyttävät laajempaa valikoimaa ilmaisuja konteksteissa, joissa he tuntevat muut paikallaolijat paremmin. Ilmaisujen esiintymistä pääasiassa kokouspuhetapahtumissa käsitellään BELF:in funktionaalisten tavoitteiden ja tilanteiden osallistujien ammattilaisstatuksen valossa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat alan aikaisempien tutkimusten tapaan, että VOICE-korpuksen kattamissa tilanteissa liiketoiminnassaan lingua franca -englannin puhujat käyttävät taitavasti erilaisia ilmaisuja osana ammatillista osaamistaan. Kansainvälisen liike-elämän ammattilaisten kohtaamien ymmärtämisen ongelmien ja niiden selvittämisen systemaattisen analyysin myötä tämän tutkimuksen tarkoituksena on syventää olemassa olevaa ymmärrystä BELF-kommunikaatiosta ja sen tilannekohtaisesti mukautetusta käytöstä.
Prior to this investigation, English as a Lingua Franca (ELF) misunderstandings have been explored through the conversation analysis framework. In this study, a function-to-form approach to corpus pragmatics is taken in order to broaden the scope of knowledge on the topic.
Contrary to the initial hypotheses based on earlier studies on ELF misunderstandings in the situational contexts of private and academic talk, a relatively high number of misunderstanding signals were discovered in the data. The most common types of signals were found to be minimal queries, with other explicit signals such as metalinguistic comments, hypothesis forming, and repetition also being numerous in the data. As a potential explanation to the comparably high number of misunderstanding signals in this study, as well as the specific forms they take, notions related to BELF users’ pragmatic competence and preference for enhanced explicitness and clarity, as well as the practice of not ‘letting it pass’ (cf. Firth 1996, Tsuchiya & Handford 2014) are explored. The results also suggest that a wider range of signalling types is available to speakers in more acquaintedness contexts.
The findings of the project support earlier research in suggesting that BELF speakers in the contexts represented in the VOICE corpus can be seen as adept in employing diverse linguistic forms in their utilisation of language as a part of their professional toolset. In providing a systematic analysis of the way business professionals negotiate problematic understanding, this thesis seeks to contribute to the body of research viewing (B)ELF as situationally adapted and motivated by functional matters.
Aikaisemmat ELF-tutkimukset ovat käsitelleet väärinymmärryksiä keskusteluanalyysin viitekehyksestä akateemisten ja yksityisten keskustelujen kontekstissa, kun taas tässä tutkimuksessa hyödynnetään funktiolähtöistä metodologiaa (engl. function-to-form) korpusavusteisen pragmatiikan työkaluna. Aiempien tutkimusten tulosten perusteella muodostetun hypoteesin vastaisesti tämän tutkimuksen aineistossa esiintyi verrattain suuri määrä väärinymmärrysten ilmaisuja. Eniten aineistossa esiintyi lyhyitä ja yksitulkintaisia ilmaisuja; myös metalingvistisiä kommentteja, alustavia vastauksia sekä ongelmallisten elementtien toistoa esiintyi huomattavasti. Mahdollisena selityksenä tälle voidaan pitää BELF:in käyttäjien pragmaattisia taitoja sekä pyrkimystä selkeyteen ja ongelmiin puuttumiseen (vrt. Firth 1996, Tsuchiya & Handford 2014). Tulosten perusteella puhujat myös käyttävät laajempaa valikoimaa ilmaisuja konteksteissa, joissa he tuntevat muut paikallaolijat paremmin. Ilmaisujen esiintymistä pääasiassa kokouspuhetapahtumissa käsitellään BELF:in funktionaalisten tavoitteiden ja tilanteiden osallistujien ammattilaisstatuksen valossa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat alan aikaisempien tutkimusten tapaan, että VOICE-korpuksen kattamissa tilanteissa liiketoiminnassaan lingua franca -englannin puhujat käyttävät taitavasti erilaisia ilmaisuja osana ammatillista osaamistaan. Kansainvälisen liike-elämän ammattilaisten kohtaamien ymmärtämisen ongelmien ja niiden selvittämisen systemaattisen analyysin myötä tämän tutkimuksen tarkoituksena on syventää olemassa olevaa ymmärrystä BELF-kommunikaatiosta ja sen tilannekohtaisesti mukautetusta käytöstä.