Johtamiskompetenssien koettu muutos osana kunnanjohtajan työtä

Abstract

Kuntien toimintaympäristö on ollut viimeiset vuodet vahvan muutoksen kohteena, mikä on asettanut niin kunnalle kuin myös kunnanjohtajalle uudenlaisia vaatimuksia toiminnassa onnistumisen suhteen. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on selvittää, millä tavoin kunnanjohtajat kokevat johtamiskompetenssien eli osaamisvaatimustensa muuttuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimuskysymykset ovat ’’Millä tavoin kunnanjohtajat kokevat johtamiskompetenssien muuttuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana?’’ sekä ’’Mitkä tekijät vaikuttavat johtamiskompetenssien muutokseen?’’

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu julkisen johtamisen käsitteestä, kokonaisuuksien hallinnan, tavoitteellisen työskentelytavan sekä muutosten ja aikaansaamisen osaamisvaatimuksista sekä ammatillisesta kasvusta, jotka yhdessä ilmentävät tutkimuksen ilmiönä toimivaa johtamiskompetenssien muutosta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruutapana oli puolistrukturoitu yksilöteemahaastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin etäyhteydellä kolmea kunnanjohtajaa, jotka olivat toimineet virassaan vähintään kymmenen vuoden ajan 20 000 asukkaan kunnissa. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan esittää, että vaikka osaamisvaatimusten sisällöt ovat pysyneet samankaltaisina kymmenen vuoden takaiseen, on niiden luonteissa tapahtunut suuri muutos. Muuttunut toimintaympäristö on muovannut osaamisvaatimuksia entistä monimutkaisemmaksi sekä laajemmaksi kokonaisuudeksi hallita. Toimintaympäristön muutos entistä nopeatempoisemmaksi, verkostoituneemmaksi, yllätyksellisemmäksi sekä ennustamattomaksi vaatii kunnanjohtajalta myös uusien taitojen, kuten sosiaalisen median hallitsemista. Johtamiskompetenssien muutoksen taustalla voidaan havaita kuitenkin kytkeytymistä myös laajempaan kontekstiin, sillä ne peilaavat vahvasti julkisten johtamisjärjestelmien piirteitä, ominaisuuksia sekä muutoksia.

Tuloksista ilmenee kunnan koon sekä tilanteen vaikutus johtamiskompetenssien painotukseen, sillä Suomessa kunnat ovat hyvin usein ominaisuuksiltaan erilaisia. Jatkotutkimuksessa voitaisiin keskittyä tarkastelemaan sitä, miten johtamiskompetenssit vaihtelevat eri kokoisissa ja eri tilanteissa olevissa kunnissa sekä kaupungeissa. Toisena mahdollisena jatkotutkimusideana voitaisiin tutkia, millä tavoin kuntalaiset sekä kunnanjohtajan alaiset arvottavat kunnanjohtajan johtamisvaatimuksia. Tällä tavoin saataisiin tutkittua tietoa osaamisvaatimuksista toisesta näkökulmasta, eikä tieto rajautuisi ainoastaan kunnanjohtajan omiin kokemuksiin.