Reaalioptiot antihauraana strategiana yrityksissä ja liiketoiminnassa

Abstract

Odottamattomat häiriötapahtumat haastavat yrityksiä ja yritysten asettamaa strategiaa jatkuvasti. Näiden häiriöiden esiintymistiheys ja vaikutukset lisääntyvät entisestään. Epäjärjestyksestä ja häiriötapahtumien intensiteetin ja esiintyvyyden varianssista johtuva epävarmuus on kompleksissa maailmassa ja organisaatioissamme enemmän sääntö kuin poikkeus.

Jatkuvat ulkoiset muutokset toimintaympäristössä ohjaavat yrityksiä välttämään liiallista sitoutumista tiettyihin strategisiin suunnitelmiin tai resursseihin. Kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten yritykset voivat kääntää nämä häiriötapahtumat mahdollisuuksiksi, luoda ratkaisuja, joiden avulla löydetään uusia vahvuuksia, sekä millainen rooli reaalioptioilla voi olla yrityksen strategiassa epävarmuudesta hyötymisen näkökulmasta.

Tarkemmin ottaen, tämä kandidaatintyö tutkii antihaurauden konseptia yrityksen strategiassa, arvioiden reaalioptioiden soveltuvuutta antihauraaksi strategiaksi sekä reaalioptioiden vaikutusta yrityksissä. Antihauraus tarkoittaa yksinkertaisuudessaan kykyä hyötyä epävarmuudesta, volatiilisuudesta ja häiriöistä. Reaalioptioteoria, alun perin finanssimaailmasta peräisin oleva konsepti, korostaa yrityksen joustavaa reagointia muuttuviin tilanteisiin strategisten vaihtoehtojen etsimisen ja toteuttamisen kautta.

Kandidaatintyö perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, jossa analysoidaan laadukkaita lähteitä antihaurauden, vakauden, resilienssin ja reaalioptioiden käsitteistä ja ominaisuuksista. Työ käyttää myös käsitekarttaa avainsanojen hahmottamiseen ja hakujen suorittamiseen. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella antihauraus eroaa merkittävästi vakaudesta ja resilienssistä, juuri siinä, että antihauraus pyrkii altistumaan häiriötapahtumille ja hyötyy niistä. Työ osoittaa myös, että reaalioptioilla on ominaisuuksia, kuten vaihtoehtoisuus ja oppiminen, jotka voitaisiin nähdä antihauraina.

Viimeisenä työn tuloksissa todetaan, että reaalioptioilla on potentiaalia toimia yrityksissä strategiana, lisäten niiden joustavuutta, mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä sekä strategian yhdenmukaisuutta. Ne edistävät myös epävarmuudesta hyötymistä, innovaatiota ja oppimista. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan myös toista puolta, eli miksi reaalioptioita ei nähdä aina antihauraina sekä haasteita niiden toimeenpanossa yrityksissä.