Unohdetut elämät : muunlajisten eläinten toimijuus Tampereen kaupungin valtuustoaloitteissa ja dualismin rajoitukset

Abstract

Toislajisten eläinten eli ihmisistä erillisten lajien toimijuuksista on alettu puhumaan vasta viime vuosikymmeninä, vaikka eri lajit ovat olleet ihmisten rinnalla aina. Taustalla voidaan erottaa ihmiskeskeinen eli antroposentristinen maailmankuva, jossa kaiken muun olevan arvo määräytyy lähtökohtaisesti ihmisten saaman hyödyn kautta. Ihmis-eläin-dualismi ilmentää ihmisen ja eläimen välillä olevaa hierarkkista kuilua, jossa muunlajinen eläin on ihmistä lähtökohtaisesti vähempiarvoinen. Toislajiset eläimet ovat toimijoina kaupunkisuunnittelussa kuitenkin esimerkiksi koirapuistoja mietittäessä ja asemakaavoja laatiessa sekä julkista ruokailua suunnitellessa. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, millaista toislajisten eläinten toimijuutta on havaittavissa Tampereen valtuustoaloitteissa vuosien 2019–2023 aikana sekä ilmeneekö niissä ihmis-eläin-dualismia.

Aineistona tutkielmassa on 27 valtuustoaloitetta ja 21 liitettä, joista sitaatteja tuli yhteensä 35 sivua. Valtuustoaloitteet kerättiin Tampereen kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista vuosilta 2019–2023. Valtuutettujen tekemät valtuustoaloitteet antavat tietoa sitä, millaista politiikkaa edistetään kaupungissa. Viiden vuoden aikana tehdyistä valtuustoaloitteista noin 12 prosenttia sisälsi eläinpolitiikkaa. Analyysimenetelmänä tutkielmassa toimi laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi: valtuustoaloitteista ja niiden liitteistä etsittiin mainintoja muunlajisista eläimistä eli määriteltyä eläinpolitiikkaa, jonka jälkeen aineisto redusoitiin sekä tyypiteltiin. Tästä tuli kolme yläluokkaa ja kuusi alaluokkaa. Analyysissä aineistosta etsittiin erilaisia eläintoimijuuksia sekä aineiston eläinpuheessa ilmenevää ihmis-eläin-dualismia.

Aloitteissa oli erotettavissa erilaisia eläintoimijuuksia: tuotantoeläimet päästöinä ja tuntevina, villieläimet suojeltavina ja hyötynä sekä lemmikit omistajiensa perheenjäseninä sekä kaupungin asukkaina. Ihmis-eläin-dualismia oli erotettavissa aineistossa silloin, kun toislajisesta eläimestä puhuttiin lähinnä omistuksena tai hyötynä. Toislajisisten eläinten puolesta puhuttiin myös, vaikka niistä ei hyödytty. Esimerkiksi lintuystävällisen rakentamisen avulla, vaikka lintu oli edelleen eläin, tälle annettiin parempi mahdollisuus elää turvallista elämää kaupungin lähistöllä. Lemmikkien kohdalla voitiin myös erottaa inhimillistä kuvailua koirasta, mikä asetti koiran erilaiseen asemaan esimerkiksi tuotantoeläimen kanssa. Samalla eläimellä voi olla monenlaista toimijuutta, esimerkiksi kuha voi olla suojeltu laji ja samalla hyödyn kohde.

Toislajisten eläinten toimijuutta on mielekästä tarkastella kaupunkikontekstissa, sillä erilaisilla lajeilla ja eläinrooleilla on omat tarpeensa sekä paikkansa kaupungissa. Eläinpoliittista sisältöä oli kuitenkin suhteellisen vähän valtuustoaloitteissa ottaen huomioon toislajisten eläinten moninaiset toimijuudet. Ihmiskeskeisyyden purkaminen vaatii paljon eri eläintoimijuuksien näkyvyyttä ja tunnistamista. Kaupungissa tehdyt päätökset vaikuttavat useisiin eri lajeihin, jotka asuvat kaupungissa, ei vain ihmisiin. Lajien säilyvyyden turvaamiseksi olisikin tärkeää tunnistaa niiden itseisarvo: eläimet voivat aina olla ihmisille eläimiä, mutta niiden arvostus sinänsä hyödystä riippumatta edistäisi toislajisten eläinten toimijuuksien ja näin heidän tarpeidensa näkyvyyttä.