Mitä kuuluu kaupunkipuistoissa? : Äänimaisemakokemuksia Tampereen kaupungin viheralueilla

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee kaupunkilaisten äänimaisemakokemuksia Tampereen kaupungin eri viheralueilla. Äänimaisemat kertovat ihmisten kokemista ääniympäristöistä, jotka voi viheralueiden kontekstissa yhdistää viheralueiden tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin. Kaupungistumisen myötä viheralueita uhkaa kaupunkien levittäytyminen sekä keskustojen tiivistyminen, mikä voi heikentää paitsi viheralueiden laatua, myös niiden saavutettavuutta asukkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen pääkysymys kiinnittyy yleisesti yksilöiden kokemiin äänimaisemiin tutkimukseen valituissa viheraluekohteissa. Tarkentavat alakysymykset pureutuvat viihtyisyyden ja äänien suhteeseen sekä vuodenaikojen ilmenemiseen osana äänimaisemakokemuksia. Tutkimus on laadullinen, eikä sillä tavoitella laajasti yleistettävää tietoa, vaan pyrkimys on ymmärtää vihrealueiden äänimaisemia ilmiöinä, jotka heijastavat yksilöiden kokemaa todellisuutta ja ovat samalla osa kaupunkien viihtyisyyttä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan äänimaisematutkimuksen käsitteistöä, viheralueiden hyvinvointivaikutuksia sekä kaupunkien kulttuurisia ekosysteemipalveluita. Tieteenfilosofisena kehyksenä tutkielmassa on fenomenologia, joka ohjaa kokemuksen käsitteen ymmärtämistä ja suuntaa analyysiprosessia. Itse analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, joka on toteutettu fenomenologisella otteella. Tutkielman aineisto on kolmiosainen. Tausta-aineistoina tutkielmassa on Pirkanmaan Liiton paikkatietoaineisto suosituista luontokohteista sekä tutkimukseen valituilla viheralueilla kerätyt havaintomuistiinpanot. Ensisijaisena aineistona on viidellä Tampereen viheralueella kerätyt puolistrukturoidut haastattelut. Haastatteluita on yhteensä 36 ja ne on toteutettu syyslomaviikolla 2023 sekä hiihtolomaviikolla 2024. Analyysin perusteella äänimaisemakokemukset ovat yksilö- ja tilannekohtaisia, mutta niiden välillä on myös paljon yhteneväisyyksiä. Äänimaisemakokemukset suuntautuvat yksilön odotusten, tarpeiden ja mielialan mukaan ja ne eroavat ennemmin yksilökohtaiesti kuin vihrealueesta riippuen. Haastatteluista nousi esiin esimerkiksi äänimaisemakokemusten merkitys elpymiselle ja rauhoittumiselle, luontoyhteyden kokemiselle sekä kaupunkisuhteen vahvistamiselle. Etenkin vuodenaikakohtaisissa kokemuksissa korostui lisäksi kulttuuriset käsitykset talven ja kesän tyypillisistä äänistä. Joistakin puutteista huolimatta tutkielma on onnistunut ja se tuo esiin viheralueiden äänimaisemien merkityksen kaupunkilaisten hyvinvointia vahvistavana elementtinä.