Tasavallan presidentin syntyperäisyysvaatimus Suomessa: Lainopillinen tarkastelu yhdenvertaisuuden näkökulmasta
Viljanen, Aino (2024)
Viljanen, Aino
2024
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404244295
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan tasavallan presidentin syntyperäisyysvaatimusta Suomessa. Suomen perustuslain (731/1999) 54 §:n mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista. Erilainen kohtelu alkuperän perusteella on kuitenkin kielletty Suomen perustuslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Syntyperäisyysvaatimus siis rajoittaa yksilön oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun. Mikäli perusoikeuksia rajoitetaan, tulee se tehdä perusoikeuksien rajoittamista koskevien yleisten oppien puitteissa. Yhtenä tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena on näin ollen selvittää, täyttävätkö syntyperäisyysvaatimuksen perustelut nämä yleiset kriteerit, joita perusoikeuksien rajoittamisesta on annettu.
Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on ottaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta kantaa siihen, onko syntyperäisyys hyväksyttävä kelpoisuusvaatimus presidentinvirkaan, vai tulisiko perustuslain 54 § muuttaa. Tutkimus on pääosin lainopillinen. Aineisto koostuu kansallisesta lainsäädännöstä ja lainsäädännön esitöistä sekä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, minkä lisäksi oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden avulla pyritään hahmottamaan yhdenvertaisuuteen ja syrjinnän kieltoon liittyvää tulkintalinjaa. Tutkimuksessa hyödynnetään enimmäkseen sanamuodonmukaista tulkintaa, jota täydentää tarkoitusperäopillinen tulkinta. Oikeustapaukset on valittu samankaltaisuuden perusteella, ja niiden tarkastelussa hyödynnetään analogisen tulkinnan keinoja. Vaikka tutkimus on pääosin lainopillinen, siinä voidaan kuitenkin havaita empiirinen näkökulma etenkin yhteiskunnallisen muutoksen ja arvoperusteisen tulkinnan yhteydessä.
Tutkimustulokset osoittavat, että erilaiselle kohtelulle alkuperän perusteella on tavallista korkeampi kynnys. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan erilainen kohtelu alkuperän perusteella ei pelkästään rajoita yksilön oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun, vaan on myös rinnastettavissa rotusyrjintään. Perustuslakivaliokunta on omaksunut tulkintalinjan, jonka mukaan perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyttä tulisi arvioida yhdenmukaisesti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Suomen hallitusmuodon (94/1919) esityöt osoittavat, että tasavallan presidentin syntyperäisyysvaatimus liittyy poliittiseen ilmapiiriin 1900-luvun alussa sekä ajatukseen ”Suomen mielen” säilyttämisestä. Olemassa olevan oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, ettei yli sadan vuoden takaista poliittista ilmapiiriä ja ”Suomen mieltä” tulisi pitää hyväksyttävänä perusteena erilaiselle kohtelulle alkuperän perusteella.
Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on ottaa yhdenvertaisuuden näkökulmasta kantaa siihen, onko syntyperäisyys hyväksyttävä kelpoisuusvaatimus presidentinvirkaan, vai tulisiko perustuslain 54 § muuttaa. Tutkimus on pääosin lainopillinen. Aineisto koostuu kansallisesta lainsäädännöstä ja lainsäädännön esitöistä sekä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, minkä lisäksi oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden avulla pyritään hahmottamaan yhdenvertaisuuteen ja syrjinnän kieltoon liittyvää tulkintalinjaa. Tutkimuksessa hyödynnetään enimmäkseen sanamuodonmukaista tulkintaa, jota täydentää tarkoitusperäopillinen tulkinta. Oikeustapaukset on valittu samankaltaisuuden perusteella, ja niiden tarkastelussa hyödynnetään analogisen tulkinnan keinoja. Vaikka tutkimus on pääosin lainopillinen, siinä voidaan kuitenkin havaita empiirinen näkökulma etenkin yhteiskunnallisen muutoksen ja arvoperusteisen tulkinnan yhteydessä.
Tutkimustulokset osoittavat, että erilaiselle kohtelulle alkuperän perusteella on tavallista korkeampi kynnys. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan erilainen kohtelu alkuperän perusteella ei pelkästään rajoita yksilön oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun, vaan on myös rinnastettavissa rotusyrjintään. Perustuslakivaliokunta on omaksunut tulkintalinjan, jonka mukaan perusoikeuksien rajoittamisen hyväksyttävyyttä tulisi arvioida yhdenmukaisesti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Suomen hallitusmuodon (94/1919) esityöt osoittavat, että tasavallan presidentin syntyperäisyysvaatimus liittyy poliittiseen ilmapiiriin 1900-luvun alussa sekä ajatukseen ”Suomen mielen” säilyttämisestä. Olemassa olevan oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, ettei yli sadan vuoden takaista poliittista ilmapiiriä ja ”Suomen mieltä” tulisi pitää hyväksyttävänä perusteena erilaiselle kohtelulle alkuperän perusteella.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]