Tunnetyö ja eettiset ristiriidat lastensuojelun sosiaalityössä : kontekstina resurssiniukka julkinen palvelujärjestelmä

Abstract

Käsillä olevassa Pro gradu –tutkielmassa tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu sosiaalityöntekijöiden sisäisesti käymään tunnetyöhön lastensuojelun sosiaalityön arkisissa kielteisiä tunteita herättävissä eettisissä ristiriitatilanteissa. Aihetta lähestytään sekä tieteenteoreettisesti että teoreettisesti sosiologi, Margaret Archerin toiminnallisen kriittisen realismin keinoin. Tutkielmaa taustoitetaan nostamalla esiin lastensuojelun sosiaalityön palvelujärjestelmän resurssiniukkuutta, joka voi potentiaalisesti aiheuttaa eettisiä ristiriitoja suhteessa sosiaalityöntekijöiden ammatillisiin arvoihin. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa tutkielmaan soveltuvilta osin Archerin kerrostunut tunneteoria, johon tutkielmassa käsiteltyjä sosiaalityössä omaksutumpia käsitteitä, kuten tunnetyötä sovitetaan. Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkastellaan, millaisia eettisiä ristiriitoja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille aiheutuu palvelujärjestelmän resurssiniukkuudessa toimimisesta suhteessa omiin ammatillisiin arvoihin. Lisäksi tutkitaan, millaista kerrostunutta tunnetyötä tämä ristiriita sosiaalityöntekijöissä herättää. Tutkielman aineistona on kahdeksan sosiaalityöntekijän teemahaastattelua, jotka toteutettiin tammikuun 2024 aikana. Haastattelut litteroitiin tekstimuotoon. Kriittiseen realismiin nojautuen litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin koodaamalla Atlas.ti -ohjelman avulla soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysissä aineistosta etsittiin säännönmukaisesti toistuvia tapahtumia, jotka kuvailtiin uudelleen teoreettisten käsitteiden avulla eli abstrahoitiin. Viimeisessä analyysivaiheessa eli retroduktiossa tunnistettiin tarkasteltavien toistuvien tapahtumien taustalla vaikuttavia kausaalisia mekanismeja ja olosuhteita. Analyysin tuloksena aineistosta paikannettiin useita toisiinsa limittyviä eettistä ristiriitaa herättäviä tekijöitä, jotka aiheuttivat kielteisiä tunteita suhteessa sosiaalityöntekijöiden ammatillisiin arvoihin ja periaatteisiin nähden. Nämä kerrostuneen tunnetyön ensimmäisten vaiheiden ulottuvuudet jaoteltiin neljään pääryhmään. Sosiaalityöntekijöiden kapeutunut autonomia toimia ja tehdä päätöksiä parhaaksi katsomallaan tavalla herätti hämmennystä ja epäluottamusta. Sosiaalityöntekijöiden vastuuttaminen tosiasiassa toisten tekemistä ratkaisuista aiheutti pelkoa ja yksin jääminen turvattomuuden tunnetta. Nämä tunteet johtivat paikoin suoraan toimintaan, kuten sairauslomalle jäämiseen, ilman kerrostuneen tunnetyön kolmatta vaihetta, refleksiivistä punnintaa. Ammatillisten arvojen mukaan toimimisen hankaloituminen tai estyminen näyttäytyi pääosin vihan, suuttumuksen ja turhautuneisuuden tunteina. Mikäli työntekijä tai organisaatio toimi työntekijän ammatillisten arvojen vastaisesti, oli kokemuksista paikannettavissa häpeää ja syyllisyyttä. Kerrostuneen tunnetyön viimeisessä refleksiivisyyden vaiheessa työntekijät punnitsivat mahdollisuuksiaan toimia ammatillisten arvojensa mukaisesti. Työntekijät sulkivat tunteitaan ulkopuolelle tai pyrkivät mukautumaan ja muuttamaan arvojaan siten, että saattoivat jatkaa työskentelyä. Toinen vaihtoehto oli kapinoida ja toimia ammatillisten arvojensa mukaisesti. Lisäksi näiden väliin sijoittui liikehdintä molempien ääripäiden välillä. Resurssiniukkuudella oli kerrostuneen tunnetyön kautta vaikutusta työpaikalla pysymiseen tai poislähtemiseen ammatillisten arvojen vahvuuden mukaan. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, ettei sosiaalityöntekijöillä ole resurssiniukoissa olosuhteissa useinkaan mahdollista tehdä työtään asiakkaan edun ja omien ammatillisten arvojen mukaisesti ilman kapinointia. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssä pysyminen ja viihtyvyys on erityisen tärkeää, minkä vuoksi työntekijöiden työssään arvostamista asioista kertoviin tunteisiin on oleellista jatkossa kiinnittää huomiota. Erityisesti riittävät sosiaaliset resurssit kuvautuivat elintärkeinä tekijöinä lastensuojelutyön kaltaisessa vaativassa asiantuntijatyössä.

In this Master´s thesis, the research interest focuses on the emotion work carried out internally by social workers in everyday ethical dilemmas that arouse negative emotions in child welfare. The topic is approached philosophically through sociologist Margaret Archer's functional critical realism. The background to the thesis is to highlight the austerity in the child welfare service system, which may potentially cause ethical dilemmas in relation to the professional values of social workers. The background section also discusses the concepts of ethical work and emotion work. The theoretical structure of the thesis is formed by Archer's layered emotion theory, in the parts applicable to the thesis, to which the concepts discussed in the thesis that are more adopted in social work, such as emotion work, are adapted. The empirical interest of the thesis is to examine what kind of ethical dilemmas arise for child welfare social workers from operating according to their professional values in relation to austerity in the public service system. In addition, it is studied what kind of layered emotion work this dilemmatic situation provokes in social workers. The research material for the thesis consists of eight thematic interviews with social workers conducted during January 2024. The interviews were transcribed into text format. Based on critical realism, the transcribed interview data was analysed by coding using Atlas.ti software, applying theory-driven content analysis. In content analysis, repeated regularities were sought in the data, which were re-described with the help of theoretical concepts, i.e. abstracted. In the final stage of analysis, retroduction, causal mechanisms and conditions underlying the regularities under consideration were identified. The analysis produced several overlapping ethical conflicting factors identified in the data, which caused negative feelings in relation to the principles and professional values of social workers. These dimensions of the first stages of emotion work were divided into four main groups. The narrowed autonomy of social workers to act and make decisions as they saw fit caused confusion and mistrust. Making social workers responsible for the decisions made by others caused fear, and being left alone caused a feeling of insecurity. These emotions often led to direct action, such as taking sick leave, without the third stage of emotion work, reflexivity. The difficulty or inhibition of acting according to professional values of social worker was mainly manifested as feelings of anger and frustration. If an employee or organization acted contrary to the employee's values, shame and guilt could be pinpointed in their experiences. At the final stage of layered emotion work, reflexivity, employees weighed their possibilities to act in accordance with their professional values. Employees shut out their emotions or tried to adapt and compromise their values so that they could continue to work under prevailing conditions. The other option was to rebel and act in accordance with their professional values. In addition, there was a movement between both extremes in between. Austerity seems to influence staying at work or leaving work through layered emotion work, depending on the strength of the social worker's professional values. Based on the results, social workers are often not able to accomplish their work in harmony with the client's interests and their own values without rebellion in the age of austerity. From a societal viewpoint, the retention and satisfaction of social workers at work is particularly important, which is why it will be necessary to take notice of the emotions that employees value in their work in the future. Sufficient social resources were described as vital factors in demanding expert work such as child welfare work.