Hyvinvointialueen viestinnän saavutettavuus – painopisteet ja elementit : Case Kainuun hyvinvointialue

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Kainuun hyvinvointialueen viestintästrategioita vuosilta 2010–2025 sekä niissä esiintyvien viestinnän saavutettavuuden kannalta tärkeiden painopisteiden ja elementtien näyttäytymistä ja merkitystä. Tutkimuskysymyksenä on ”mitkä viestinnän saavutettavuuden kannalta tärkeät painopisteet ja elementit ovat näyttäytyneet hyvinvointialueen viestinnässä ajan saatossa?” ja alakysymyksenä on ”millainen merkitys painopisteillä on viestinnän saavutettavuuteen?”

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella. Kvalitatiivissa tutkimuksessa tarkoituksena on kuvata todellista elämää, ja kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole myöskään testata mitään yksittäistä teoriaa tai hypoteesia, vaan tutkimuksessa tarkastellaan Kainuun hyvinvointialueen viestintästrategioita yksityiskohtaisesti sekä monitahoisesti, mikä on myös kvalitatiivisen tutkimuksen piirre. Dokumenttianalyysin keinoin tutkimuksessa tarkasteltiin vuosien 2010, 2017–2018 sekä 2022–2025 viestintästrategioita. Näistä dokumenteista tehty analyysi tehtiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, koska teoriaohjaava sisällönanalyysi mahdollistaa tutkimuksen kannalta merkittävien ilmiöiden ja teemojen kartoittamisen sekä aineistolähtöisyyden ja valmiiden mallien vuorottelun analyysiä tehdessä.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että Kainuun hyvinvointialueen viestintästrategioissa viestinnän saavutettavuuteen vaikuttavat elementit jakautuvat neljään eri yläluokkaan, eli moninaisiin viestintäkanaviin ja -muotoihin, informaation selkeyteen/ymmärrettävyyteen, viestien ja vastuun kohdentamiseen sekä arviointiin. Nämä yläkäsitteet yhdistyvät pääluokkiin, joita ovat viestinnän yleinen, sisäinen sekä ulkoinen taso. Viestintäkanavien ja -muotojen kohdalla sähköisten kanavien merkitys on korostunut 2020-luvulle tultaessa, näiden syrjäyttäen osittain muita viestintäkanavia sekä tuoden uudenlaisia saavutettavan viestinnän mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Informaation selkeyden/ymmärrettävyyden kannalta strategioissa korostetaan selkeäkielisyyttä, selkeyttä, ymmärrettävyyttä ja avoimuutta. Viestintää kohdennetaan sisäisellä tasolla työntekijöistä koko organisaatioon sekä ulkoisella tasolla koko Kainuun väestöön, nykypäivänä myös erityisryhmät huomioiden. Arvioinnissa käytetään monipuolisesti mittareita sekä yleisellä, sisäisellä sekä ulkoisella tasolla, nykypäivänä ohjelmistopohjaisten mittareiden ollessa suosiossa.

Jatkotutkimuskohteena voitaisiin tarkastella viestintästrategioista esiin nousseiden painopisteiden näyttäytymistä ja vaikutusta viestinnän saavutettavuuteen käytännön tasolla.